Kuva: Ville Miettinen
Maakuntauudistuksen yhtydessä muotoutuviin työllisyyspalveluihin liittyy vielä paljon avoimia asioita.

Työllisyystiistai 13.3. KATSO TALLENNE >>

 

(KL13.3.2018) Työministeri Jari Lindström, sin., ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen keskustelevat hyvin sopuisassa hengessä kasvupalvelujen rakentamisesta maakuntauudistuksen yhteydessä Kuntaliiton ensimmäisessä Työllisyystiistai-verkkolähetyksessä Kunta.tv:ssä.

Kuntaliitto sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet hankkeesta, jolla seurataan alueellisia ja kuntien työllisyyskokeiluja. Hankkeessa verrataan Tampereen, Turun, Kuopion seutujen, Porin kaupungin sekä viiden Lapin kunnan työllisyyskokeiluja.

Lindström vakuuttaa, että kasvupalveluihin sovittu allianssimalli mahdollistaa erilaisia alueellisia tapoja kehittää kasvupalveluja. Hän toivoo, että kiistat roolijaosta kasvupalveluissa ovat loppuneet. Hän korostaa maakuntien ja kuntien yhteistyötä, mutta painottaa, että järjestämisvastuuta ei jaeta. Uusimaa on ainoa poikkeus kasvupalvelujen järjestämisessä. Uudellamaalla vastuu tulee kuntayhtymälle.

Allianssimallin konkreettinen sisältö on vielä kovin avoinna. Lindströmin mukaan kokeiluilla saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä kaikkea allianssinmallin puitteissa voidaan tulevaisuudessa tehdä.

Koskinen korostaa kuntien roolia työllisyyden hoidossa. Allianssimalliin hän sanoo Kuntaliiton suhtautuvan positiivisesti. Siihen kuitenkin liittyy vielä kovasti epätietoisuutta.

– Kovasti odottava ilmapiiri vielä kuntatasolla vallitsee, hän sanoo.

Lindström myöntää, että vielä ei voi sanoa, mitä kaikkea siihen voi sisältyä.

Molemmat toivovat, että mallin myötä pystytään ottamaan maakuntien ja paikalliset olosuhteet mahdollisimman hyvin huomioon ja että mallista tulee ennen kaikkea mahdollistava eikä niinkään rajoittava tai liian ohjaava.

Lindström muistuttaa, että vain kolmessa maakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla väestö kasvaa, mikä vaikuttaa työvoiman tarpeeseen ja tarjontaan.

Tietoa kaikkien käyttöön

Kuntakokeilujen koordinaatiohankkeessa selvitetään, mitä opittavaa eri kunnilla on kuntien kokeiluista, siis myös muilla kuin kokeilukunnilla, kertoo hankkeen koordinaattori Mikko Kesä.

Samalla selvitetään, miten ne hyvät käytännöt saadaan käytännössä leviämään. Yhdeksi keinoksi on otettu Kunta.tv:n suorana lähetyksenä toteutettu Työllisyystiistai.

Kuopiossa kokeiluun kuuluu viisi kokonaisuudesta. Tavoitteena on sujuva palveluprosessi, yhden luukun periaate, uudet palvelut ja palvelumallit, uusien työpaikkojen luominen sekä yksi monituottajuuteen perustuva järjestelmä.

Uusia ideoita, positiivisia kokemuksia

Yritysyhteistyö on tärkeää. Haemme piilotyöpaikkoja. Pitkäaikaistyöttömät eivät kilpaile niistä työpaikoista, joihin haetaan ihmisiä sunnuntain Savon Sanomien työpaikkailmoituksissa, kertoo Pohjois-Savon kokeilualueen työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen.

Oksasen mukaan Kuopiossa haetaan joustava tapa saada kaikki palveluntuottajat mukaan ilman kankeita kilpailutuksia.

Turussa positiivisiin kokemuksiin kokeilussa kuuluu se, että kaupungin ja TE-toimiston työntekijöistä on löytynyt sellaista synergiaetua, jota muuten ei olisi saatu käyttöön, Varsinais-Suomen palvelualueen palvelujohtaja Mika Helva kertoo.

Turussa kiitosta on saanut yhteinen työpiste, johon voi mennä ilman ajanvarausta.

– Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kun pääsevät kasvokkain puhumaan asioistaan.

Onnistumisista kertoo, että kokeilun kohderyhmät nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kokeilun aikana laskenut.

– He ovat siis työllistyneet paremmin kuin perinteisesti helpommin työllistyvät.

Riskejä tiedostetaan

Kuopion Pirjo Oksanen näkee, että allianssimallin muodostumiseen liittyy riskejä.

– Kokonaisuutta on todella vaikea vielä hahmottaa.

– Eniten pelottaa se, jos työttömien kokonaisvaltainen palvelu pirstoutuu, Oksanen sanoo.

Turun Mikko Helva pelkkää, että maakuntien kasvupalveluille ei riitä resursseja, kun sote-palvelut vievät suuren osa.

– Toinen riski liittyy siihen, että kunnat hakevat uutta roolia asiassa eikä niillä enää ole samanlaista valmiutta osallistua työllistämistoimiin, kun resursseja leikataan-

Puheenvuoroista päätelleen yllättävän suuri osa voimavaroista menee palveluntarjoajien kilpailuttamiseen.

Juttu julkaistu 13.3.2018, tallenne jutun alkuun lisätty 16.3.2018

Työllisyystiistai on Kuntaliiton keskustelusarja, jossa käsitellään työllisyysasioita kerran kuukaudessa. Tilaisuus välitetään Kunta.tv:ssä suorana lähetyksenä. Seuraavat päivämäärät ovat 17.4., 15.5., 12.6. ja mahdollisesti vielä 26.6.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt on (jälleen viidentoista vuoden jälkeen, silloin oli erilaiset “allianssit” muodissa edellisen kerran) lanseerattu jonkinlaisena “uutena ja kehittämistoimenpiteenä” hokema ALLIANSSIMALLI, joka ei oikeasti tarkoita mitään sinällään, vain jonkin löyhän yhteenliittymän olemassaoloa tai -perustamista. Varsinaisia työkaluja työttömyydenhoidon tai minkään muunkaan muodossa se ei ole eikä lisää.
    Kysymys on vähän samasta kuin parikymmentä vuotta sitten mediassa jotkut halusivat tuoda framille EU-tietouttaan kertomalla mm. kuinka “EU-agenda sitä..” ja “EU-agenda tätä…”, ymmärtämättä mitä sana agenda tarkoittaa: esityslista, työjärjestys, suunnitelma, ohjelma. Eli asiakirjan nimi eikä mitään muuta; noissa istunnoissa ja jauhatuksissa vasta sitten sisältö, toimenpiteet ja -menetelmät muotoutuvat, tyhmimmät jopa siteerasivat “EU Agenda -ohjelma..”

    Mutta näitä vierasperäisiltä kalskahtavia termejä käytetään kun ei oikein sanojat itsekkään tiedä mitä ovat tekemässä. Sori siitä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*