Kuva: Pixabay

Kunnan taloustilanteen tulevaisuus. Sote-uudistuksen keinuminen epävarmana. Viime vuonna kunnanjohtajina aloittaneiden huolenaiheet kuluvalle vuodelle ovat hyvin samansuuntaisia.

Kuntalehti kysyi työn alkutaipaleen kokemuksia ja toiveita tulevalle hallituskaudelle yhdeltätoista vuonna 2018 kunnanjohtajan työssä aloittaneelta, joista seitsemän vastasi.

Vastaajista kuusi painotti kuntataloutta vakauttavaa politiikkaa toiveissaan tulevalta hallituskaudelta.

– Toivoisin hallitukselta kaukonäköistä kuntapolitiikka tulevaisuudessa. Viittaan tällä erityisesti siihen, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän mahdolliset muutokset on valmisteltava äärimmäisen huolellisesti, sanoo Ruokolahden kunnanjohtajana viime elokuussa aloittanut Tuomo Sallinen.

Vaalan kunnanjohtajana viime vuonna aloittanut Miira Raiskila on samoilla linjoilla.

– Sote-uudistus täytyy jossain muodossa saada maaliin – epävarmuuden tila on kaikista raskain. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sen seurauksena on oleellista, ja sen muodolla on valtavan suuri merkitys kunnille, Raiskila sanoo.

Kuntien verotilitykset putosivat roimasti viime vuonna alkuperäisestä laskelmasta, ja kuntatalous painui muutenkin alemmas kuin pitkään aikaan.

Multian kunnanjohtaja Noora Pajari painottaa terveisissään tulevalle hallitukselle, että kunnilta ei voi leikata yhtään enempää.

– Pienet kunnat elävät jo nyt veitsenterällä miettien, miten seuraavasta vuodesta selvitään. Rahaa investointeihin, saati peruskorjauksiin, ei yksinkertaisesti ole, ellei peruspalveluja karsita. Valtionosuuksia ei tule leikata.

Säästö vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin

Pajari aloitti Multian johdossa syyskuun alussa. Hänen toisena työpäivänään kunta teki periaatepäätöksen investoimisesta uuteen koulukeskukseen. Tähän liittyy yksi vuoden 2019 suurista haasteista Multialla.

– Jotta selviämme investoinnista, vaatii se hallinto- ja palvelurakenteiden tarkastelua taloudellisen suurennuslasin läpi. Pienissä kunnissa on äärettömän vaikea tehdä investointeja, vaikka ne ovat tuiki tarpeellisia kunnan elinvoimaisuuden ja palveluiden säilyttämisen näkökulmasta katsottuna.

Säästöt vaikuttavat myös henkilöstön hyvinvointiin. Multialla on yhdistetty virkoja ja tehtävänkuvat ovat Pajarin mukaan ”ääriään myöten täynnä”.

– Jos yksikin työntekijä putoaa pelistä pois, on se suuri riski toiminnan sujuvuudelle, Pajari sanoo.

– Olen huolissani henkilöstömme jaksamisesta, Noora Pajari sanoo ja viittaa aiempien säästöjen vaikutuksiin kunnan työntekijöiden tehtävänkuvissa.

Myös sote- ja maakuntauudistuksen tempoilu stressaa kuntia, Pajari muistuttaa.

– Elämme asian suhteen jatkuvassa epävarmuudessa ja tulevaisuutta on vaikea suunnitella, kun ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan ja milloin.

Sote-epävarmuus huolestuttaa myös Isojoen kunnanjohtajaa Juha Herralaa.

– Maakunnat ja kunnat ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa valmisteluun. Jos uudistus ei toteudu, kunnan ja maakunnan on suhteellisen nopeasti löydettävä se väylä, mitä pitkin jatketaan eteenpäin.

Soteen liittyy myös Herralan toive uudelle hallituskaudelle. Asialle on saatava selkeä suunta.

– Uudelle hallitukselle jää joka tapauksessa paljon lapioitavaa soten osalta, kävi nyt sotelle niin tai näin.

“Viheliäisen vaikea haaste”

Sote-kustannukset vaikuttavat merkittävästi kuntien taloushaasteisiin. Isojoella yksi tämän vuoden huolenaiheista on, että sote-kustannukset ovat pitkälle yli 60 prosenttia kunnan kokonaisbudjetista, Juha Herrala sanoo.

– Näiden kustannusten yhä nouseva trendi huolestuttaa.

Vaalan Miira Raiskila kuvailee vuotta 2019 taloudellisesti erittäin vaikeaksi.

– Laskeneet valtionosuudet, reilusti nousseet sote-kustannukset ja verotuloennusteen vaihtelut pakottavat talousarvion laadinnan vaiheessa tehtyjen päätösten lisäksi vuoden mittaan tarkastelemaan kulurakennettamme uudelleen. Väestön ikääntyminen ja sairastavuus, muuttotappio, korkea työttömyys ja myös työvoimapula useilla aloilla ovat haasteita, jotka harvaan asutulla alueellamme ovat arjessa koko ajan läsnä.

Väestökehitys mietityttää myös Ruokolahden Tuomo Sallista.

– Viime vuonna Ruokolahdelle syntyi vain 17 lasta, mikä on todella vähän noin 5 100 asukkaan kunnassa. Yleisesti ottaen olen äärimmäisen huolestunut Etelä-Karjalan maakunnan ja Itä-Suomen väestökehityksestä. Se on viheliäisen vaikea tulevaisuuden haaste.

Maltillista tasapainottamista

Investoinnit tuovat paitsi iloa ja innostusta myös huolta siitä, mitä kunnan talouden tulevaisuudessa odottaa, sanoo myös Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman.

Inkoon investoinnit liittyvät mm. vuoden 2022 asuntomessuihin valmistautumiseen ja pienvenesataman laajennushankkeeseen.

– Jos tilanne jatkuu tällaisena, kaikki on hyvin. Valtion tekemät päätökset voivat kuitenkin vaikuttaa. Talouden tasapainottaminen voi tulla haastavaksi, jos tulee sellaista mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntatalouteen, kun työttömyyden nousu, valtionosuuksien pieneneminen tai velvoitteiden lisääntyminen.

Inkoossa toivotaan valtiolta huomiota mm. liikenneinfraan. Henkilöjunaliikenne päättyi muutama vuosi sitten, vaikka sijainti pendelöintietäisyydellä pääkaupunkiseudulle on ihanteellinen.

– Raiteet kulkevat kunnan läpi, mutta junat eivät pysähdy jos ne eivät ole rikki.

Tie on tärkeä elinvoimalle myös Suomussalmella, kertoo kunnanjohtaja Erno Heikkinen. Viime huhtikuussa 26-vuotiaana virkaan valittu Heikkinen oli Suomen nuorin kunnanjohtaja siihen asti, kun Nousiaisten kunnanjohtajaksi nousi Teemu Heinonen.

Heikkinen on Kuntalehden kysymyksiin vastanneista ainoa, joka ei lähettänyt valtionosuuksiin liittyviä terveisiä tulevalle hallitukselle. Suomussalmen tilinpäätös viime vuodelta tulee olemaan alijäämäinen, samoin talousarvio tälle vuodelle.

Heikkinen suosii kuitenkin maltillista tasapainotusta.

– Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä auttaa tasapainottamisen pitkäjänteisessä suunnittelussa. Olen käyttänyt esimerkkiä, ettei moponkaan etujarrua kannata painaa kerralla pohjaan, koska silloin joko kaatuu tai lentää sarvien yli. Talouden tasapainottaminen täyty tehdä hallitusti siten, ettei kunnan kehittäminen jää polkemaan paikalleen.

Tulevalla hallituskaudella pitää Heikkisen mukaan keskittyä harvaanasutun maaseudun tukemiseen mm. infrastruktuurista huolehtimalla.

– Kuljetusten säilyttäminen on yksi tärkeä konkreettinen asia. Raaka-ainekuljetukset turvataan hyväkuntoisella tieverkolla, myös päätieverkoston ulkopuolella.

Lisää uusien kunnanjohtajien näkemyksiä:

Yhteisöllisyys ja elinvoimahankkeet luovat uskoa uusiin kunnanjohtajiin – työn monipuolisuus on jopa yllättänyt

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*