Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. (Kuva: Ville Miettinen)

Valtionosuuksien ennakollisia laskelmia ei pidä käyttää absoluuttisena totuutena ensi vuoden valtionosuusnäkymistä, sillä laskelmista puuttuu vielä paljon tietoja, muistuttaa kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä.

Erityisesti pienempien kuntien johdossa laskelma, joka näyttää valtionosuuksien putoavan sadoillatuhansilla tästä vuodesta, on herättänyt huolta.

Lehtosen mukaan ennakollisia laskelmia tehdään, jotta kunnilla olisi edes jotain ”kättä pidempää” taloussuunnittelun tueksi ensi vuodelle. Laskelmia tehdään tietäen että ne ovat hyvin alustavia.

– On paljon asioita jotka päivittyvät. Erityisesti tasauksen laskemisessa käytettävät verotiedot ovat puhdasta arviota vielä tässä vaiheessa, kertoo Lehtonen.

Tietoja päivitetäänkin tiheään: seuraavan kerran kesäkuussa, sitten syyskuussa ja marraskuussa ennen lopullisia päätöksiä.

Eilen julkaistuista ensimmäisistä laskelmista voi Lehtosen mukaan olla hyötyä kunnalle joka ei ole vielä itse tehnyt minkäänlaista arviota valtionosuuksista.

Toisaalta Lehtonen ymmärtää huolen kunnissa. Suurin osa valtionosuusmuutoksesta johtuu kilpailukykysopimuksen tuomasta muutoksesta. Ennakollinen laskelma kertoo vain tulopuolesta eikä ota kantaa siihen, miten kunta on säästänyt menojaan.

Kikyssä oletettu kunnan menojen vähentäminen työaikaa pidentämällä on hankala toteuttaa erityisesti pienissä kunnissa.

– Sellainen kunta, joka ei itse kykene kustannuksia säästämään, häviää, koska valtionosuus vähennetään joka tapauksessa, Lehtonen kuvaa.

VOS-pelin tuloksen määräytymistä suoraan kunnan koon perusteella on vaikea arvioida.

– Voisi olettaa, että jos henkilöstömassa ei ole kovin iso, ja pienessä kunnassa se ei ole, työajan pidennyksen säästön tekeminen on huomattavasti hankalampaa kuin isossa kaupungissa jossa henkilöstöä on paljon, Sanna Lehtonen sanoo

Hän muistuttaa, että paras tieto ensi vuoden taloudesta on kunnissa.

– Kunnissa kannattaa tehdä taloussuunnittelua aina itse. VOS-laskelmat on tuki kunnille oman tilanteen arvioimiseen, mutta koska verotulot vaikuttavat valtionosuusrahoitukseen, sitä arviota pitäisi tehdä itse kunnassa – vaikka Kuntaliiton veroennustekehikon avulla.

VOS-laskelmat herättivät keskustelua myös Twitterissä:

 

Lisää aiheesta: Mistä ne säästöt revitään

 

Verotulojen ennustekehikko Kuntaliiton verkkosivuilla

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä