VM: Kuntatalouteen tarvitaan 2 miljardin euron sopeutus
Kuva: Ville Miettinen
Julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä jotta valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa, todetaan valtiovarainministeriön virkamiesjohdon tänään julkistamassa arviossa talouspolitiikan keskeisistä haasteista.
Kuntatalouden osuus sopeutuksesta on kolmasosa eli 2 miljardia euroa.
– Tämä voidaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä, VM tiedotteessa todetaan.
Miljardisopeutus on kuitenkin vasta alkusoittoa pinnalle pääsyssä.
– Esitetty 6 miljardin euron sopeutus ei kuitenkaan riitä korjaamaan julkisen talouden laskennallista kestävyysvajetta, joka on noin 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, olettaen että eläkeuudistus toteutuu syksyllä 2014 sovitussa muodossa.
VM:n mukaan jatkossa julkista taloutta tulee ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä. Valtiontalouden menokehyksen rinnalle virkamiehet esittävät verosääntöä, joka kiinnittäisi veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin kiinnittää menoperustemuutokset.
Talouskasvua vahvistettava
Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi VM:n raportti suosittaa pitkään jatkuvaa palkkamalttia ja siirtymistä pysyvästi palkkanormiin, jossa palkankorotukset mitoitetaan inflaatiotavoitteen ja avoimen sektorin tuottavuuskehityksen mukaan.
Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia, joihin voidaan vaikuttaa myös asuntopolitiikalla. Työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta on kannustettava. Erilaisten etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa.
Digitalisaatiolla tuottavuutta
Valtiovarainministeriön virkamiesjohto suosittaa panostamista digitalisaation tuottavuuden parantamiseksi. Siirtymällä sähköisiin prosesseihin parannetaan palvelujen saatavuutta sekä vähennetään yritysten ja kansalaisten hallinnollista taakkaa. Sähköiset palvelut on tehtävä ensisijaiseksi asiointimuodoksi.
Palveluprosessien ja hallinnon yhtenäistäminen on usein haasteellisempaa kuin tarvittavien ICT-ratkaisujen toteuttaminen. Siksi digitalisaation edistäminen ja hallinnon kehittäminen kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa. Koska niillä on suuri merkitys palvelutuotannon tuottavuuskehitykselle ja siten julkisten menojen sopeuttamiselle, julkisen hallinnon ja sen ICT:n kehittäminen ja koordinointi tulee pysyä yhden ministeriön vastuulla. Säästöjen toteuttamiseksi työ tulee kytkeä tiiviisti Julkisen talouden suunnitelmaan.
Suomessa kasvuyritysten kansainvälistyminen on ollut hidasta. Yritysten edellytyksiä päästä globaaleille markkinoille on vahvistettava ja yrittäjyyskulttuuria edistettävä. Julkisten rahoituslaitosten palveluja ja rahoitusvälineitä kehittämällä voidaan kasvuyritysten osaamista ja riskinottoa lisätä tuottavuuden parantamiseksi.
Perustuslaki eikä mikään laki ole este perustaa 20 ”Eksotea” ilman lisälainsäädäntöä.
Ehdotus: Valtiontalouden tarkastuvirasto VTV tekee poikkeuksellisesti ENNAKKOSELVITYKSEN kuinka suuri tuottavuuspotentiaali saadaan käyttöön käyttöön, kun jo tänä keväänä käynnistetään Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin EKSOTEN PERUSTAMISTAVALLA VAPAAEHTOISET 20 ”EKSOTEA:
1) kahdessa vuodessa
2) neljässä vuodessa
Aikaisemmin asiaa on selvittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamana Aalto-yliopisto.
Kannattaako poliitikkojen enää jarrutella?
NOPEASTI SOTEN TUOTTAVUUS YLÖS
Nopein tie saada sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) tuottavuuspotentiaali käyttöön, on perustaa 20 erikoissairaanhoitoa järjestävästä ja rahoittavasta sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä VAPAAEHTOISET sote-integraation kuntayhtymät – soten rahoittaja-järjestäjä-tuottajat.
Voimassa olevan lain mukaan kaikki Suomen kunnat kuuluvat omaan sairaanhoitopiiriin, joita on 20.
– Näistä muodostetaan ”lyhyen kaavan mukaan” 20 sote-integraation kuntayhtymää. Lyhyen kaavan mukaan, tarkoittaa että lukumääräkeskustelua, tai muutakaan asiaa hidastavaa keskustelua, ei avata ”suurten päälliköiden” toimesta.
Kun 20 vapaaehtoista sote-kuntayhtymää saadaan toimimaan vähintään Kainuun soten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kustannustehokkuudella ja paremmalla palvelun laadulla, niin vasta sen jälkeen käydään läpi millaista sote-lainsäädäntöä tarvitaan.
Osaoptimoinnin poisto
Julkiselle taloudelle haitallinen osaoptimoinnin poisto onnistuu suurelta osin, kun 20 sote-integraation hoitoketjujen hallinnasta vastaavaa operatiivista johtoa katsovat vastuullisesti, että HALLINTAREKISTERIIN sisään kirjautuneet maakuntien asukkaat saavat optimaalisen hoitopolun:
1) 20 sote-integraattorin kustannusten minimointi, laadun maksimointi.
2) Kelan maksamien korvausten minimointi sote-integraation toiminta-ajatuksen ansiosta:
– ennaltaehkäisevä hoito, hyvä kuntoutus, hyvä hoidon vaikuttavuus, lyhyet jonotusajat
3) Työnantajien kouluttamat spesialistit palaavat nopeasti sorvin ääreen.