Tarvittiin uusi valtuusto ja paljon pohjatyötä – Hämeenkyrö päätti sopeuttaa taloutensa plussalle

– Valtuustossa käytiin pitkään keskusteluja ja tehtiin vastaehdotus, mutta päätös oli selkeä.

Näin kommentoi Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius alkuviikon valtuustokokousta, joka hyväksyi kunnan sopeutusohjelman.

Alenius kertoo, että alijäämäisestä taloudesta keskusteltiin kunnassa päättäjien kanssa jo edellisen valtuustokauden aikaan, mutta vielä tuolloin sopeuttamista ei saatu alkuun.

– Syyskuussa 2021 valtuusto päätti aloittaa sopeuttamisen, perustaa tätä varten luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän sekä hankkia ulkopuolista konsultaatiota.

Säästöjä pohjustettiin vuoden alussa kahdella valtuustoseminaarilla, omansa oli myös kunnanhallitukselle.

– Tiedotusta oli paljon, ja tilannetta käsiteltiin ryhmäkokouksissa. Pohjustusta tehtiin todella paljon tammi- ja helmikuun aikana.

Alenius huomauttaa, että aiemmista yrityksistä oli otettu oppia ja nähty, että tällaisessa tilanteessa tarvitaan mukaan myös ulkopuolista näkemystä.

Valtuusto päätti lopulta aloittaa talouden sopeuttamisen äänin 27–8. Vastaehdotuskaan ei lytännyt ohjelmaa täysin vaan olisi siirtänyt käsittelyä huhtikuulle.

Kolmen miljoonan säästöt

Reilun 10 000 asukkaan Hämeenkyrön sopeuttamisohjelman kokonaisvaikutus on vajaat kolme miljoonaa euroa. Alenius kertoo, että tuo summa riittää nostamaan talouden alijäämän plussalle.

Ohjelma ulottuu vuoteen 2024 asti, ja kuluvan vuoden aikana on tarkoitus säästää reilut 600 000 euroa.

Hämeenkyrö ei ole tuhlannut rahaa viime vuosina muutoinkaan. Lainaa ei ole otettu hallitsemattomasti, sen määrä on ollut vähenemässä jo ennen sopeutusohjelmaa.

Sopeuttamisohjelman säästöt kohdistuvat kunnan kaikkiin palvelualueisiin, kaikkein eniten sivistyspalveluihin. Säästöjä tulee myös 30 henkilötyövuoden vähennyksestä.

Alenius kertoo, että henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut on jo käyty. Vakinaisen henkilöstön irtisanomisiin ei tarvitse mennä, sillä väkeä vähenee luonnollisen poistuman ja määräaikaisten työsuhteiden lakkautusten avulla.

Kouluverkostoon ei puututa, sillä se on hoidettu kuntoon jo kymmenen vuotta sitten.

Esiopetus siirretään perusopetuksen puolelta varhaiskasvatukseen, ja kirjaston itsepalveluaikaa todennäköisesti lisätään.

– Mukana on kymmeniä eri keinoja, jotka on jo poliittisesti valittu. Mukana listassa on sekä menoihin että tuloihin kohdistuvia keinoja. Vaikka valtuusto päätti niistä, yksityiskohtainen täytäntöönpano tulee lautakunnista ja viranhaltijoilta. Toteutus vaatii viimeistelyä.

Kunnan itsenäisyys vaarassa?

Miten sopeuttaminen näkyy käytännössä kunnan asukkaille?

Alenius kertoo, että isoin muutos on esiopetuksen siirto varhaiskasvatukseen.

– Tulopuolta varten joitakin maksuja jouduttaneen korottamaan, mutta mitään dramaattisia vaikutuksia näillä ei pitäisi olla.

Kunnanjohtaja huomauttaa, ettei sopeuttamisen taustalla niinkään ollut pelko kuntaliitoksesta.

– Mutta koko vuodenvaihteen kävimme voimakasta keskustelua, onko sopeuttamiselle tässä mittakaavassa tarvetta, onko taloustilanne todella niin kriittinen.

– Taloustilanteesta huolissaan olleet olivat huolissaan myös kunnan itsenäisyydestä.

Alenius muistuttaa, että nyt käsillä ovat viimeiset isojen talousarvioiden vuodet.

– Ensi vuoden jälkeen korjausten mahdollisuudet ovat pienempiä. Varaudumme nyt soten jälkeiseen kuntaan ja muutosvaiheeseen, mahdollisuuksiin pärjätä pienemmässä taloudessa. Ajattelemme aikaa ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin.

Tontteja ja asuntorakentamista

Tulopuolelle euroja on tarkoitus saada uusista asukkaista. Hämeenkyrössä on tarkoitus lisätä asuntorakentamista ja tonttimyyntiä.

– Hämeenkyrö on pääosin ollut kasvukunta, mutta vuosina 2017–20 väestönmäärä laski. Viime vuonna saimme tilanteen nollattua, ja nyt selkeä tavoite on palata kasvukunnaksi Tampereen kehyskuntaverkostossa.