EU:n ilmastokomissaari ei luvannut alueille ja kaupungeille isompaa roolia ilmastoasioista päättämisessä

BRYSSEL – Ilmastotoimista ja energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañete ei suoraan luvannut kunnille ja alueille suurempaa roolia EU:n ilmastoasioiden päätöksenteossa EU:n alueiden komitean täysistunnossa torstaina.

Vaikka EU on ylittämässä vuodeksi 2020 asetetut hiilidioksidipäästöjen alentamistavoitteet ja ennakoi 24,5 prosentin vähennyksiä vuoden 1990 tasoon verrattuna, tehtävää on vielä paljon, sillä uusiutuvien energioiden osuus energialähteiden yhdistelmässä kasvaa hitaasti, eivätkä liikenteen päästöt juurikaan vähene. Kolmannes EU:n maa-alasta kärsii vesistressistä, ja veden niukkuus aiheuttaa huolta useissa jäsenvaltioissa.

Alueiden komitea on esittänyt tiiviimpää dialogia EU:n päätöksenteon ja kaupunkien väillä myös ilmastoasioissa ja pääsemistä vahvemmin mukaan EU:n ilmastoasioita koskevien päätösten valmisteluun.

Cañete kiitti puheenvuorossaan kaupunkien aktiivisuutta ja totesi ilmastonmuutoksen vaikuttavan kaikkiin Euroopan alueisiin.

– Paikallishallinon rooli on tunnustettu Pariisin sopimuksessa, Cañete muistutti.

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen Satu Tietari (ALDE) muistutti puheenvuorossaan, että äskettäin käydyt Euroopan parlamentin vaalit osoittivat, että keskittymistä energiasiirtymään tuetaan ja halutaan kansalaisten keskuudessa voimakkaasti.

– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikki hallitukset eivät ole kuulleet tätä vaatimusta. Neljä jäsenmaata esti EU:n sopimuksen vuoteen 2050 tähtäävästä ilmastostrategiasta. Meillä paikallis- ja aluehallinnon edustajilla ei tuota erioikeutta ole, sillä meidän on jo nyt selvittävä ilmastonmuuoksesta johtuvista päivittäisistä haasteista ja vastattava sen seurauksiin, ja me teemme jo nyt investointeja infrastruktuurin mukauttamiseen, Tietari sanoi.

– Kysynkin: Haluammeko oikeasti lakata odottamasta ja siirtyä eteenpäin tilanteesta jossa jäsenvaltiot eivät ryhdy toimiin? Miksi ei alueille ja kunnille virallisesti osoiteta sitä roolia, minkä ne ansitsevat?

Säkylän kunnanvaltuustossa vaikuttava Tietari, kesk., sanoi Kuntalehdelle, että roolin vahvistamista ja EU:n yksimielisyyttä odotellessa paikallistasolla joudutaan tekemään päivittäin ratkaisuja päätöksenteossa.

– Emme voi viivästyttää tiettyjä asioita. Vaikka EU:ssa jotkut jarruttavat, me joudumme tekemään ratkaisuja. Siksi toivoisi valtiontasoisella ja EU:n tasoisella päätöksentekiöiltä sitä, että nämä asiat oikeasti otettaisiin tosissaan.

Markkula: Toimintamalli koko maailmalle mahdollinen

Alueiden komitean 1. varapuheenjohtaja Markku Markkula (EPP) arvioi, että Cañeten puheenvuorosta puuttui yksi tärkeä elementti.

– Nyt pitäisi tehdä kaikki toimet, että kuntatason, aluetason, paikallistason edustajat olisivat mukana niissä neuvottelujen ja päätöksenteon pöydissä, joissa tulevia toimenpiteitä määritellään, koska vain siten voimme sitouttaa. Katsokaa ympärillenne, täällä on 350 keskeistä aluetason päättätjää. Meidän kaikkien velvollisuus on edistää paikallistason toimenpiteitä, Markkula osoitti sanansa Cañetelle.

– Jos löydämme hyvän toimintamallin, jossa kaikki kokevat olevansa mukana, tämä sopii koko maailman tasolle esimerkiksi.

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markkula, kok., korosti, että paikallistasolla ollaan valmiita tekemään nykyistä enemmän.

Komissio on edellyttänyt, että jäsenvaltiot tekevät omat kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa.

– Käytännössä ilman pakotteita, sanktioita, toimenpiteitä siitä, mitä tehdään paikallistasolla, tästä ei tule riittäviä tuloksia, Markkula sanoi.

– Me voimme oma-aloitteisesti tehdä kuntien ja kaupunkien toimenpideohjelmia ja toimittaa sen suoraan komissiolle ja painostamme jäsenvaltioidemme hallituksia tekemään nämä tarpeelliset ratkaisut.

Vihreää ja sinistä investoimista

Sirpa Hertell (EPP) linjasi puheenvuorossaan, että on käytettävä kokonaisvaltaista ja integroivaa lähestymistapaa Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja yhdenmukaisettava ne paitsi Pariisin sopimuksen myös SDG 2030 -tavoitteisiin [kestävän kehityksen tavoitteet].

– Kaupungit ja alueet ovat vastuussa 90 prosentista ilmastonmuutoksen sopetuttamistoimenpiteiden toteuttamisesta ja 70 prosentista ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista, Espoon kaupunginvaltuutettu Hertell, vihr., sanoi.

– Euroopan ja jäsenvaltioiden olisi toimittava yhteistyössä alueellisten ja paikallisten tasojen kanssa, Hertell sanoi.

Lisäksi tarvitaan lisää vihreitä ja sinisiä investointeja ja innovaatioita, Hertell totesi.

– Haluamme että 30 prosenttia ilmastonäkökulmasta otetaan huomioon seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Tällä hetkellä ilmastonäkökulman osuus EU:n budjetista on 20 prosenttia. Osuuden nostoa 25 prosenttiin on suunniteltu, ja alueiden komitea on esittänyt nostoa 30 prosenttiin.

Tietari pettyi mutta on toiveikas

Cañete ei vastauksessaan käytyyn debattiin ottanut suoraan kantaa kuntien ja alueiden asemaan päätöksenteossa.

– Hän ei vastannut kysymyksiin joita esitin. Yleensä komission edustajilla on tapana vastata, jos esitetään suoraan kysymyksiä. Olin pettynyt, Satu Tietari sanoi täysistunnon jälkeen.

Tietari on kuitenkin toiveikas, että paikallistason ääni otetaan yhä enemmän todesta EU:ssa, kuten alueiden komitea on vaatinut.

– Olen odottavalla kannalla positiivisesti. Meidän on kuitenkin toimittava nopeasti.

Hän uskoo, että esimerkiksi viime päivinä Ranskassa koettu helleaalto voi saada kansalaisten asenteen muuttumaan ja ottamaan ilmastonmuutoksen vakavammin.

– Sielläkin populistit ovat sanoneet, että tämä on ihan huuhaahommaa koko ilmastonmuutos, niin kai tällainen herättää, että on ruvettava pikaisesti toimiin.