Kuva: Ville Miettinen
Kaavoitusjärjestelmään on kohdistunut erilaisia paineita, kun jotkut kunnat ovat kokeneet, että maakunta- ja valtakunnan tasolla on liikaa puututtu niiden päätäntävaltaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Ympäristöministeriössä on käynnissä kaavoituksen suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Uudistuksessa varaudutaan kaupungistumiseen, digitalisaation kehitykseen sekä ympäristönmuutoksiin. Nykyisiin kaavoitusjärjestelmiin on tehty paineissa muutoksia ja ympäristöministeriön mielestä kokonaisuus on niiden myötä osin hämärtynyt.

Ympäristöministeriö on avannut verkkoaivoriihen, jossa etsitään näkemyksiä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamiseen. Aivoriihi on avoinna 29.11. saakka.

Kaavoitusjärjestelmään on kohdistunut erilaisia paineita, kun jotkut kunnat ovat kokeneet, että maakunta- ja valtakunnan tasolla on liikaa puututtu niiden päätäntävaltaan. Valtion ohjausta on haluttu keventää myös maakuntien työssä. Normien purkutalkoissa katse on kohdistunut myös kaavoitukseen.

Järjestelmiin on paineissa tehty muutoksia, ja nyt ympäristöministeriössä katsotaan, että kokonaisuus on niiden myötä osin hämärtynyt.

Alueidenkäytön ohjaukseen kohdistuu kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason tarpeita. Uudessa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä turvattaisiin valtakunnallisten intressien huomioon ottaminen. Maakuntatason strategiset linjaukset muodostaisivat kehikon kaupunkiseutujen ja kuntien suunnittelulle.

Kaavoituksen rakennetta on tarkoitus keventää.

Varsinaisia kaavatasoja olisi kaksi: nimettyjen kaupunkiseutujen strateginen kaava sekä kuntatason alueidenkäytön toteuttamista ohjaava kaava. Se korvaisi nykyiset kunnan yleiskaavan ja asemakaavan.

Lähtökohtana olisi, että ylikunnallisiin linjauksiin ei pääsääntöisesti enää liittyisi välittömiä oikeusvaikutuksia.

Oikeusvaikutteisuus voitaisiin liittää osaan sisällöstä, esimerkiksi infrastruktuuria koskeviin ratkaisuihin.

Valtakunnalliset intressit korostuvat

Valtakunnalliset intressit korostuisivat uudessa järjestelmässä. Valtakunnallisesti merkittävät asiat toimisivat reunaehtoina ja tavoitteina koko suunnittelujärjestelmälle.

Valtakunnallisen tason osalta halutaan selvittää, mitkä asiat ovat sellaisia, jotka voitaisiin kirjoittaa suoraan tulevaan lakiin.

Maakunnan tasolla korostuisi suunnittelun strategisuus. Suunnittelu tulisi kohdentaa vain keskeisimpien maakunnan alueidenkäyttökysymysten linjaamiseen. Samalla tulisi oleellisesti keventää suunnittelua kuormittavaa informatiivista sisältöä.

Kaupunkiseuduilla tarvittaisiin toiminnallisen kokonaisuuden kattavaa yleispiirteistä suunnitelmaa, joka mahdollistaisi alueen kehittämiseen liittyvien valintojen tekemisen. Kaupunkiseudun kuntien sitoutuminen tällaiseen suunnitelmaan on oleellista.

Vähemmän portaita

Kuntatasolla riittäisi yksi kaavataso. Kaava voitaisiin esittää eri mittakaavoissa ja tarkkuustasoissa suunnittelutarpeen mukaan ja tarvittaessa tarkentaa tietyille osa-alueille. Kuntakaava voitaisiin laatia vaiheittain tai osa-alueittain ja se korvaisi nykyisen asemakaavan ja kuntakohtaiset yleiskaavat.

Kaupunkiseutujen ulkopuolella olevissa kunnissa riittäisi yksi edellä mainittu kuntakaava, jonka esitystapa ja mittakaava voisi vaihdella suunnittelutarpeen mukaan. Maaseudulla lupa rakentamiseen voitaisiin entistä useammin myöntää myös suoraan ilman kaavallista tarkastelua.

Päämääränä kestävä kehitys

Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus tulivat voimaan 1.1.2000. Sen jälkeen lakiin on tehty lukuisia muutoksia. Merkittäviä muutoksia ovat olleet maakuntakaavojen vahvistamisvelvollisuuden poistaminen ja poikkeamistoimivallan siirtäminen kokonaisuudessaan kuntiin keväällä 2016, sekä kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen liittyvät muutokset tämän vuoden keväällä.

Kokonaisuus unohtunut uudistuksissa

Lain tavoitteena on ohjata maankäyttöä kestävää kehitystä edistävään, ympäristöhaittoja vähentävään ja luonnonvaroja säästävään suuntaan.

Osauudistusten katsotaan kuitenkin hämärtäneen lain hyviä tavoitteita myös tällä hallituskaudella. Ympäristöministeriössä arvioidaan, että yksittäiset näkökulmat ovat korostuneet kokonaisuuden kustannuksella uudistuksen aikana.

Muutosten tarvetta korostaa myös käynnissä oleva maakuntauudistus. Uudistuksessa vastuu maankäytöstä ja kaupunkisuunnittelusta on jäämässä kunnille, mutta maakuntien uudenlainen itsehallinnollinen asema luo tarpeen suunnittelujärjestelmän tarkastelulle. Tässäkin asetelmassa kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun järjestäminen on keskeisessä asemassa.

Valmista ensi vuosikymmenellä

Tavoitteena on, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta koskeva lakivalmistelu käynnistetään ensi vuoden aikana. Uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alkupuolella.

– Alueidenkäytön suunnittelun pitää tukea alueiden elinvoimaisuutta, hallita joustavasti muutosta sekä samalla asettaa yhteiskunnassa tärkeiksi nähtyjä reunaehtoja alueiden ja yhdyskuntien kehittämiselle, ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri määrittelee suunnittelujärjestelmän tavoitteet.

– Suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen sekä sitä koskevien prosessien kehittäminen on tärkeä osa lain uudistamista, hän sanoo.

Luonnos alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän suuntaviivoiksi on luettavissa ympäristöministeriön sivulta.

Kommentoimaan pääsee täällä

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*