Kuvakaappaus Päättäjän homeoppaan kannesta.

Kunnan rakennusten homeongelmien kanssa kamppailevat kuntapäättäjät saavat uuden apuvälineen.

Kosteus- ja hometalkoiden, Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä syntynyt Päättäjän homeopas pyrkii avaamaan käytännönläheisesti toimitilojen hallintaa ja ylläpitoa sekä kunnossapidon ja sisäilmaongelmien välistä yhteyttä sekä kertoo, miten päättäjien viisaalla toiminnalla rakennusten ongelmia ja korjausvelkaa on mahdollista vähentää.

Rakennukset ovat kuntien merkittävin omaisuuserä, mutta myös kasvava menoerä. Korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät rakennusten vanhetessa ja monissa kunnissa tuskaillaan myös ylimääräisten, tyhjilleen jääneiden tilojen kanssa.

Päättäjät joutuvat ottamaan kantaa toimitilojen kohtaloon monien ristipaineiden alla.

– Rakennusten sisäilmaongelmia on vähemmän niissä kunnissa, joissa kiinteistöjen hallinta ja ylläpito on suunnitelmallista, yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta kertoo.

– Kaikilla lautakuntien, hallituksen ja valtuuston luottamushenkilöillä pitäisi olla ajantasainen ja luotettava kuva kunnan kiinteistöomaisuudesta ja sen kunnosta. Tekemämme tuoreen selvityksen mukaan vasta noin puolella kunnista on laadittuna kiinteistö- tai toimitilaohjelma.

Kosteus- ja hometalkoiden suunnittelija Karoliina Viitamäki arvioi, että etenkin kiinteistöalaa tuntemattomalle päätöksenteko voi olla vaikeaa.

– Mitkä korjaukset ovat kiireellisimpiä, mistä hankkeisiin saadaan rahoitus, kuinka vastata kuntalaisten vaatimuksiin ja miten saada korjaukset onnistumaan kerralla? Ja ennen kaikkea, kuinka korjausvelkaa voidaan vähentää, Viitamäki luettelee kysymyksiä.

Keskimäärin suomalaisella kunnalla on toimitiloja asukasta kohden noin 6,3 neliötä, josta noin kolmasosan arvioidaan olevan turhaa.

Lataa Päättäjän homeopas -pdf tästä

hometalkoot.fi

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Homeoppaassa on yksi merkittävä puute, josta voisi jatkaa juttua eteenpäin. Koulujen ja päiväkotien runsaus homevaurioisten rakennusten listalla johtuu osaksi siitä, että niitä ei käytetä jatkuvasti. Lomien aikaan vähennetään ilmanvaihtoa ja pudotetaan lämpötilaa. Seinärakenteet ja ilmanvaihto on suunniteltu kuitenkin normaalitilannetta varten, joka käy ilmi myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta. Etenkin talvella saadaan kosteus tällöin tiivistymään seinärakenteessa väärään kohtaan, jota ei ole tuuletettu. Alan hyvänä käytäntönä on lisäksi, että betonia sisältävän uudisrakennuksen ilmanvaihto tulee pitää ensimmäisen vuoden ajan päällä koko ajan, mutta tätäkään ei kunnissa noudateta. Kaikkea tätä ei voi kuitata oppaan tavalla puhumalla yleisesti rakennusten oikeasta käytöstä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*