Länsimetro viivästyy edelleen – uutta arviota käynnistämisestä ei ole
Aalto-yliopiston aseman testauksissa havaittiin puutteita ja vikoja, joiden korjaaminen venyttää entisestään Länsimetron aikataulua. Kuva aseman liukuporraskuilun rakentamisesta. (Kuva: Risto Kainulainen)
Länsimetro ei ala liikennöidä vielä tammikuussa 2017, koska käynnistämisen edellyttämiin testeihin kuluu odotettua enemmän aikaa.
Länsimetron oli tarkoitus aloittaa liikennöinti elokuussa. Kun kesäkuussa paljastui, että suunniteltu aikataulu ei pidä, arvioitiin että vaadittujen lisätestien jälkeen liikennöinti ehkä alkaisi tammikuussa. Nyt tästäkin aikataulusta joudutaan joustamaan.
Uutta arviota aloitusajankohdasta ei vielä haluta tehdä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen Kuntalehdelle.
– Toivomme että testausvaihe on mahdollisimman lyhyt, Kokkinen sanoo.
Kaikilla asemilla toteutettavat, metron toiminnan turvallisuuden varmistavat yhteiskoekäyttötestit on aloitettu Aalto-yliopiston asemalta.
Aseman yhteiskoekäytön sähköhäiriötestit sujuivat suunnitellusti, mutta tulipalotilanteisiin liittyvissä testeissä löytyi vikoja laitteiden toiminnassa ja ohjauksissa.
Havaittuja vikoja ja puutteita alettiin korjata välittömästi.
– Aseman tulipalotilanteiden yhteiskoekäyttö uusitaan heti, kun kaikki korjaukset on tehty, Kokkinen sanoo.
Seuraavaksi testataan Tapiolan ja Keilaniemen asemat. Kun kolme testausta on takana, kykenemme arvioimaan käynnistämisajankohtaa.
Kokkinen ei arvioi sitäkään, milloin kaikki kolme asemaa voisivat olla täysin testattuja.
– Aalto yliopiston testauksen pitäisi olla valmis marraskuun lopussa.
Yhteiskoekäytössä varmistetaan metron turvallisuus ja kaikkien eri 52 järjestelmän toimiminen yhdessä. Vaikka jokainen järjestelmä on jo testattu erikseen, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta.
Yhteiskoekäytössä testataan kaikkien järjestelmien, kuten kiinteistövalvonnan, turva-automaation, sähkönsyötönvalvonnan, kulunvalvonnan, palosammutusjärjestelmien, varavoiman ja savunpoiston toimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteita ovat mm. tulipalo, sähköhäiriö tai tiedonsiirtolaitevika. Samalla tarkistetaan järjestelmien palautuminen poikkeustilanteesta normaalitilaan.
