Tiedon jakaminen, vuoropuhelu ja puheenjohtajien toiminta luovat pohjan luottamukselle kunnan päätöksenteossa
Luottamuksen rakentaminen kunnallisessa päätöksenteossa on yhteispeliä,. Aiheesta pro gradu-tutkimuksen tehnyt Pauliina Österberg näkee tärkeimpinä tekijöinä luottamuksen rakentamisessa tiedon kulun, vuoropuhelun ja puheenjohtajien toiminnan.
Kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden välistä luottamusta on viime vuosina syynätty valitettavan monessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa. Johtajasopimuksien irtisanoutumispykäliä on otettu käyttöön, kun osapuolten sukset ovat menneet ristiin.
Lempääläisen kunnanvaltuutettu Pauliina Österbergin (kesk.) tuoreessa pro gradu-tutkimuksessa perehdyttiin kuntajohtamiseen luottamuksen näkökulmasta. Varsin arkisilla teoilla saadaan aikaan terve päätöksenteon ilmapiiri, jossa kuntaa tai kaupunkia on hyvä kehittää.
-Tiedon jakaminen, vuoropuhelu ja puheenjohtajan toiminta ovat ne peruskivet, joiden varaan luottamus rakentuu kunnallisessa päätöksenteossa, tiivistää Pauliina Österberg.
Tiedon jakamisessa avainroolissa ovat asiaa valmisteleva kuntajohtaja tai muut johtavat virkamiehet.
-Luottamushenkilö ei voi tehdä kunnolla työtään, mikäli hänellä ei ole riittävästi päätöksenteossa tarvittavaa tietoa. Viranhaltija saa asiaa valmistellessaan paljon informaatiota, eivätkä he välttämättä erota sitä, mikä on luottamushenkilöille tarpeellista tietoa.
-Se on myös tärkeää, millä tavalla viranhaltija kertoo päätettävänä olevasta asiasta ja miten luottamushenkilö omaksuu saamansa tiedon. Siksi kokouksissa pitää varata myös riittävästi aikaa keskustelulle. Tutkimukseeni liittyneissä haastatteluissa nousi esiin luottamushenkilöiden halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Monet kokivat tuskaa siitä, etteivät pysty tekemään perehtymään tarpeeksi päätettävänä oleviin asioihin, Österberg kertoo.
Vuoropuhelu suuressa roolissa
Kun päätöksenteossa eri ajatusmaailmat kohtaavat, voi syntyä luottamuksen kannalta pahaakin jälkeen.
-Vuoropuhelu kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välillä on tärkeä asia. Viranhaltijan tulee olla valmis osallistumaan keskusteluun ja kuuntelemaan päätösesityksestä poikkeavia kannanottoja. Eri osapuolten näkemyksiä yhdistämällä saadaan parhaat tulokset. Joskus asioista voi syntyä arvovaltakysymys. Silloin on tärkeää se, osaako kunnanjohtaja ottaa asian oikein ja minkälaisen arvon hän antaa kuntien itsemääräämisoikeudelle, Pauliina Österberg muistuttaa.
Asian valmistellut ja siitä ”kaiken” tietävä virkamies voi pahimmissa tapauksissa närkästyä perinpohjaisesti kunnanhallituksen jäsenen esittämästä epäilevästä kommentista. Jos osapuolten välejä ei heti tuoreeltaan saada paikattua, niin tilanteet voivat kärjistyä vallan mitättömistä heitoista. Näissä tilanteissa korostuu päättävien elinten puheenjohtajiston rooli.
-Puheenjohtajilla on iso rooli luottamuksen rakentamisessa. Heillä on vahvat keinot vaikuttaa siihen, miten eri tilanteissa edetään. Tilanteiden kärjistymisiä voi välttää ottamalla tilanne haltuun. Puheenjohtaja voi esimerkiksi sanoittaa kokouksessa heitetyn kipakan kommentin uudelleen asiallisemmin ja ystävällisemmin. Tai kärjistyneessä tilanteessa hän voi todeta, että meillä on nyt ristiriitaa tässä, mutta puhumalla tästä selvitään. Tilannetta voi rahoittaa jo se, että asia todetaan ääneen, Österberg vinkkaa.
Koulutukselle tarvetta
Luottamus ei ole pelkästään luottamushenkilöiden ja virkamiesten välinen asia. Ristiriitatilanteita syntyy myös luottamushenkilöiden välillä.
-Luottamushenkilöiden väliseen luottamukseen vaikuttavat lisäksi luottamushenkilöiden poliittinen toiminta, yhteistyötaidot, sekä pelisääntöjen ja kokouskäytäntöjen noudattaminen. Kunnanjohtajaan kohdistuvaan luottamukseen vaikuttavat kunnanjohtajan ammattitaito ja julkisuuskuva, asennoituminen tehtävään sekä persoonatekijät.
-Suuri haaste on siinä, että puheenjohtajat ovat tavallisia kuntalaisia, joilta voi puuttua koulutus ristiriitojen sovitteluun. Jos puheenjohtaja ei ole tehtäviensä tavalla, niin luottamus on vaarassa rikkoontua. Olisi hyvä, että esimerkiksi hallituksen puheenjohtajille tarjottaisiin koulutusta luottamuksen rakentamiseen.
Vuosien saatossa rakentunut luottamus on hyvä pohja viedä kuntaa eteenpäin. Vastaavasti luottamuspula voi synnyttää pahan kierteen, jonka korjaaminen voi pahimmassa tapauksessa kestää useita valtuustokausia.
-Luottamus on herkkä rikkoutumaan. Jos tiedonkulku toimii, vuoropuhelua on riittävästi ja puheenjohtaja tehtäviensä tasalla, niin syntyy hyvän kierre, joka vahvistaa luottamusta. Mutta jos tiedonkulku pätkii ja ryhdytään epäilemään toista osapuolta, niin syntyy pahan kierre, joka on vaikeasti korjattavissa. Jos puheenjohtaja ei puutu ongelmatilanteisiin ajoissa, niin ratkaisua on aina vain vaikeampi löytää.
-Kun asiat menevät eri mieltä olevien osapuolten ihon alle, niin silloin tilanteen korjaaminen vaikeutuu. Olennoista on, miten alkaviin ristiriitatilanteisiin suhtaudutaan. Jos ristiriitatilanteita ei päästetä kärjistymään, niin luottamus säilyy ja vahvistuu, Pauliina Österberg
Tutkimusta varten haastateltiin 9 kunnanhallituksen jäsentä sekä 2 kunnanvaltuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa. Haastateltavat edustavat 8 eri kuntaa eri puolilta Suomea. Kaikki kunnat ovat Kuntaliiton Uuden sukupolven organisaatiot -verkostoon kuuluvia kuntia. Tutkimus on laadullinen ja keskittyy siihen, mitä luottamus kuntajohtamisessa on, mistä luottamus rakentuu, ja miten luottamusta voidaan vahvistaa.
Linkki tutkimukseen Tampereen yliopiston sivuille
