Tuli loimuaa lankalauantaina – Pääsiäiskokkoperinnettä pidetään yllä Helsingin Seurasaaressa
Seurasaaren pääsiäiskokko Helsingissä. (Kuva: Helsingin Keskipohjalaiset ry)
Pääsiäiskokon polttaminen on tuttu perinne pohjalaismaakunnissa, varsinkin ydinalueella Keski-Pohjanmaalla. Laajan Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kokkoja ei lankalauantaina polteta, vaan ennemmin juhannuksena kuten monin paikoin muuallakin Suomessa.
Helsingissä pääsiäiskokkoperinnettä on ylläpitänyt jo yli 40 vuotta mikäpä muukaan taho kuin Helsingin Keskipohjalaiset ry. Pääsiäiskokkotapahtuma järjestetään vuosittain yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa Seurasaaren juhlakentällä.
Pääsiäiskokko on pystytetty vuodesta 1982 ja vain korona on tuonut tapahtumaan välivuoden.
Helsingin Keskipohjalaiset ry:n puheenjohtaja Olli Rantakangas kertoo, että ihan tarkkoja historiankirjauksia perinteen synnystä ei ole, mutta hän uskoo, että pääsiäiskokkotapahtuma kehitettiin alun perin yhdistyksen jäsenten ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskipohjalaisten ajanvietteeksi ja yhteydenpitoa varten.
2020-luvulla tapahtuman suosio on säilynyt helsinkiläisten ja kaupungissa matkailevien keskuudessa.
– Pääsiäiskokolle tulevat ihmismäärät ovat riippuvaisia säästä, koska täällä kyse ei ole niin vahvasta perinteestä. Vaikea arvioida kuinka paljon keskipohjalaislähtöisiä käy nykyään. Paljon on yleensä ulkomaisia turisteja.
Seurasaaren juhlakentälle mahtuu hyvin kerääntymään pääsiäiskokon ääreen. (Kuva: Helsingin Keskipohjalaiset ry)
Rantakankaan mukaan pääsiäisenä poltettava kokko ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla suomalaisille mikään eksoottinen juttu, koska esimerkiksi Seurasaaressakin poltetaan juhannuskokko.
– Turisteille se on varmaan tietynlainen elämys, ja kaupunkilaisillekin, kun pääsiäisenä vielä illat pimenevät.
– Parhaimpina vuosina yleisöä on pari tuhatta henkeä. Kauniilla ilmalla väkeä tulee enemmän.
Sen ihmeempää palautetta puheenjohtajan korviin ei ole ulkoa päin kuulunut. Silloin yleensä yleisö on ilmeisen tyytyväistä.
Yhtenä vuonna tosin tuli vähän sanomista, kun kokon savut painuivat Meilahden sairaalan alueelle ja ilmastoinneista sisätiloihin.
Nuoremmista apua talkoisiin
Kokkotalkoot järjestettiin keskiviikkona. Koska yhdistystoimijoiden keski-ikä alkaa olla korkeahko, on Rantakangas rekrytoinut muutamana vuonna esimerkiksi urheiluseurojen väkeä avuksi. Rakentamisen johtajana eli kokkomestarina toimii Esa Kukkola.
Kokkomateriaalia saadaan Helsingin kaupungilta. Talkoolaiset vuonna 2018. (Kuva: Helsingin Keskipohjalaiset ry)
Tänä vuonna talkoissa oli Meilahden ala-asteen 5. luokan oppilaita ja heidän vanhempiaan.
Kaustiselta kotoisin oleva Rantakangas uskoo, että kokkotalkoot ovat helsinkiläisnuorille jonkinlainen uusi elämys.
– Viime vuonna selvisi, että talkoolaisjoukkueen valmentaja on Kokkolasta kotoisin, joten pääsiäiskokko oli tuttu. Myös tänä vuonna tuli ilmi hyvissä ajoin, että vitosluokan vetäjä on Vetelistä kotoisin.
Rakentamisen ja polttamisen lisäksi yhdistykselle kuuluu tietysti myös alueen jälkisiivoaminen. VPK hoitaa kokon sammuttamisen lauantai-illan päätteeksi.
Kokkotalkoot vuodelta 2018. (Kuva: Helsingin Keskipohjalaiset ry)
Kaupungilta kokkomateriaalia
Helsingin kaupunki on osallistunut jo useamman vuoden ajan toimittamalla poltettavaa materiaalia eli kokkorisut Seurasaaren kokkoa varten. Yksityisten kaupunkilaisten puoleen ei ole tarvinnut kääntyä kokkomateriaalien hankinnassa.
– Tänäkin vuonna Seurasaaressa on tehty jotain karsintahommia, josta risuja on saatu. Seurasaaressa järjestetään vuosittain myös joulupolku, jonka rippeitä kuten heinäpaaleja on sitten poltettu.
Ennen muinoin kokko kasattiin vasta kiirastorstaina, mutta nyt on huomattu, että talkooväkeä on paremmin paikalla keskiviikkona ennen pääsiäisen viettoon lähtöä.
Rantakangas toteaa, että yhdistysten ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden kaupunkilaisille järjestämät tapahtumat eivät ole itsestäänselvyys.
– Jos halutaan, että tämän kaltaisia tuhansia ihmisiä kerääviä tapahtumia järjestetään, on kunnan tai kaupungin hyvä niitä vähän tukea.
Kokon sytytys on jännä paikka; palaako risut vai onko tuloksena vain sankka savu. (Kuva: Helsingin Keskipohjalaiset ry)
Trullit tervetulleita
Edeltävien vuosien tapaan lankalauantaina kello 18.30 sytytetään ensin pienempi narrikokko ja vähän myöhemmin varsinainen iso pääsiäiskokko. Lapset voivat saapua paikalle trulliasuissa, vaikka virpominen olisikin jo suoritettu palmusunnuntaina.
Pohjalaismaakunnissa trullit ovat yleisesti ottaen liikenteessä vasta lankalauantaina.
Pääsiäiskokkojen polttaminen on hyväksytty Kansallisen elävän perinnön luetteloon yhtenä aineettoman kulttuuriperinnön kohteena, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuodesta 2017 saakka.
Lisätietoa Seurasaaren kokkotapahtumasta löytyy Helsingin Keskipohjalaisten ja Seurasaarisäätiön verkkosivuilta.
