Kun apu tulee kaukaa, niin pienikin palonalku voi paisua suureksi. Joulun alla 2018 Iso-Syötteen hotellipalossa vältyttiin henkilövahingoilta, mutta taloudelliset vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin. (Kuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos)

Pudasjärven Iso-Syötteen hotellipalo joulun alla, venäläisturistien kuolonkolarit vuodenvaihteen tienoissa ja lukuisat kipsausta odottavat kelkkasafarilaiset lääkäripäivystyksissä ovat tasaisesti pohjoisessa kasvavan matkailubuumin ikävämpi puoli. Pitkät etäisyydet sekä tuhannet ja taas tuhannet turistit aiheuttavat päänvaivaa pohjoisen pelastusviranomaisille.

-Levi, Saariselkä ja Ylläs ovat meidän suurimmat tunturikeskuksemme. Näissä keskuksissa on oma paloasema, mutta vakinaista henkilöstöä niillä ei ole, vaan toiminta pyörii VPK-vetoisesti. Työllisyystilanne on täällä niin hyvä, että etenkin päiväaikaan on töiden takia vaikea saada VPK-yksiköitä liikkeelle, Lapin pelastuslaitoksen pohjoisen toimialueen riskienhallintapäällikkö Mika Neitola kertoo.

Suurten matkailukohteiden tulipaloista öiseen aikaan media saa dramaattisimmat videot, mutta todella suuret riskit sisältyvät matkalijavirran kasvattamiin liikennevirtoihin. Turisteja saapuu pohjoiseen lentämällä, busseilla, omilla autoilla ja junilla.

-Kaukana keskuksista tapahtuva täyden turistibussin ja rekka-auton välinen onnettomuus on varmasti se pahin vaihtoehto. Kun etäisyydet ovat pitkät, niin avun saamisessa paikalle menee kauan. Mihin saadaan ihmiset suojaan ja kuinka nopeasti loukkaantuneet hoitoon? Tunti on Lapissa lyhyt aika, vaikka liikenneonnettomuus tapahtuisi Nelostiellä, Mika Neitola muistuttaa.

Ruka ja Syöte työllistävät Koillismaalla

Lapin tilanne on tuttu myös etelämmässä. Ruka ja Iso-Syöte ovat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueen suurimmat matkailualueet. Myös näissä keskuksissa on omat paloasemat, jotka pyörivät VPK-pohjaisen henkilöstön voimin.

-Meillä on molemmissa paikoissa pelastustoimen tehtäviin koulutettua henkilöstöä. Ongelmana on vain se, että näillä syrjäalueilla väki vähenee ja sesonkiaikaan ihmiset ovat tiiviisti töissä kiinni. Aina ei ole mahdollista irtaantua töistä pelastustehtäviin, sillä se rinnehissi jää ilman käyttäjää tai aura-auto talliin, mikäli mies lähtee tulipaloa sammuttamaan, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas kertoo.

Tämä näkyi myös joulun alla tapahtuneessa Iso-Syöte hotellin tulipalossa. Ensimmäisenä paikalle saapui pelastusyksikkö Pudasjärveltä ja aikaa hälytyksestä meni 43 minuuttia. Kun ensimmäiset paloautot paikalle saapuivat, niin paikalla olleet brittituristit olivat jo tovin saaneet kuvata täyden palon vaiheessa olevaa rakennusta.

-Rukan alueelle olemme pyrkineet järjestämään kiireisimmän talvisesongin ajaksi vapaamuotoisen valmiuden, jossa henkilöstö sitoutuu lomailun ohella olemaan käytettävissä pelastustoimen tehtäviin. Valmiusjärjestelyjä on tehty noin viikosta 8 aina pääsiäiseen saakka. Toimintaan on osallistunut pelastuslaitoksen omaa henkilöstöä ja pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöstöä muualta Suomesta, Honkakunnas toteaa.

Etäisyydet lisäävät vaikeuskerrointa

Vaikka tunturikeskukset hotelleineen vetävät suuret massat, niin Lapin pelastuslaitoksen Mika Neitola muistuttaa muitakin matkailukohteita riittävän laajassa Lapissa ihan omiksi tarpeiksi.

-Meillä on esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuisto, joka on todella suuri ja suosittu retkeilyalue. Sinne mahtuu paljon ihmisiä ja alueen autiotuvissa voi yöpyä kerralla jopa 20-30 henkilöä. Kun etäisyydet ovat pitkät ja kulkuyhteydet huonot, niin siellä ei tarvitse tapahtua suurtakaan onnettomuutta, jotta sillä on meille iso työllistävä vaikutus, Neitola huomauttaa.

Tiivis yhteistyö paikallisten matkailutoimijoiden kanssa ja ennalta tehtävä riskeihin varautuminen ovat niitä keinoja, joilla voidaan pienentää onnettomuusriskiä.

-Yritykset ovat panostaneet omatoimiseen varautumiseen. Siellä ymmärretään, ettei pelastusmiehistö ole hetkessä paikalla, Mika Neitola toteaa.

Talvisissa matkailukeskuksissa on ihmisiä yöpymässä muuallakin kuin hotelleissa. Ympäri tunturia olevat mökit ja mökkikylät ovat myös yksi riskitekijöistä.

-Mökkien vuokrausprosessia pitäisi kehittää niin, että aina kun edellinen asukas lähtee, niin varmistettaisiin tietyt turvallisuuteen liittyvät asiat. Palovaroittimien toiminta on yksi tällainen pieni, mutta tärkeä asia. Myös uloskäyntien ja varateiden käytettävyys tulisi tarkistaa säännöllisesti. Kun alueella käy paljon hyvin erilaiset taustat omaavia lomailijoita, niin ei voi edellyttää, että he tunnistaisivat itse mahdolliset riskit, Tomi Honkakunnas muistuttaa.

Varautua kannattaa

Etenkin talviaikaan ongelmana tulipalojen sammuttamisessa voi olla puute sammutusvedestä. Pudasjärven Syötteellä ei vesipulan takia tarvinnut kärvistellä, sillä siellä pystyttiin hyödyntämään myös rinteiden lumetusjärjestelmää.

-Se on usein hoksaamisesta kiinni. Kun Syötteen rinteiden lumetusjärjestelmiä tehtiin, niihin huomattiin asentaa pelastuslaitoksen kaluston kanssa yhteensopivat liittimet. Nyt lumetusjärjestelmän pumppaamoa ja putkilinjaa voitiin käyttää sammutusveden syöttämiseen tunturin laelle. Vastaavalla tavalla käytettiin alueen vesijohtoverkon tasausaltaita, joihin tehtiin aikoinaan liittimet sammutusvesitarpeita varten.

-Rukalla on käytössä alueen vesijohtoverkkoon liitetyt vesiasemat, joka riittää hyvin pienemmissä tulipaloissa. Isoimmissa paloissa voi tulla hieman vesiongelmaa. Toki alueelta luonnonvettäkin saa, mutta erikseen tehtävät pumppuselvitykset vievät aikaa, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Tomi Honkakunnas selvittää.

Pelastusalan ammattilaiset korostavat toiminnanharjoittajan omatoimisella varautumisella olevan suuri merkitys, kun lomailijoiden turvallisuutta parannetaan. Kun riskit tunnistetaan ja niihin varaudutaan etukäteen, niin mahdollisessa onnettomuustilanteessa osataan toimia oikein.

-Osa yrittäjistä haluaa jo uusia kohteita suunniteltaessa varautua onnettomuuksiin paremmin, kuin mitä laissa ja säädöksissä määrätään. Uusiin tiloihin voidaan asentaa automaattinen sprinkleri-järjestelmä, vaikka sitä ei välttämättä kyseisen kokoluokan rakennuksissa tarvittaisikaan, Honkakunnas kertoo.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*