Uudelle valtuustokaudelle lähdetään epävarmassa taloustilanteessa
– Vuoden 2009 suuressa pudotuksessa oli jäljellä elvytysvaraa ja sitä myös käytettiin. Nyt on toisin. Hallitus on ilmoittanut uusista veronkorotuksista ja leikkauksista, joten ensi keväänä saattaa olla uusia leikkauksia odotettavissa, mikäli talous ei lähde kasvuun, Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento toteaa.
Peruspalvelubudjetissa ennakoidaan kuntien taloudelle alijäämiä tuleville vuosille. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat edelleen ensi vuonna noin 3 prosenttia, mutta toimintamenot neljä ja joissain kunnissa jopa viisi prosenttia.
– Uudet valtuutetut joutuvat ratkaisemaan kysymyksen siitä, miten kuntatalous tasapainotetaan tilanteessa, jossa talous heikkenee. Korotetaanko veroja tai maksuja, säästetäänkö ja mistä vai investoidaanko vähemmän, Vuorento kysyy.
Lasten ja perheiden palveluissa painopiste ennaltaehkäisyyn
– Peruspalvelujen heikentäminen lisää väistämättä erikoispalvelujen käyttöä. Näin on käynyt erityisesti lasten ja perheiden palveluissa laman jälkeisinä vuosina, toteaa Aila Puustinen-Korhonen, Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija.
– On viisasta talouspolitiikkaa satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin kuten perusterveydenhuoltoon, äitiys- ja lastenneuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon, päivähoitoon ja perheiden kotipalveluun.
Etenkin perheiden kotipalvelu on verrattain halpa palvelu suhteessa sen myönteisiin vaikutuksiin. Kuitenkin sitä on tällä hetkellä saatavissa yhä pienemmälle osalle lapsiperheistä. Esimerkiksi vuonna 2010 alle 10 000 perhettä sai kunnallista kodinhoitoapua, kun vielä vuonna 1990 palvelun piirissä oli yli 50 000 perhettä.
– Vanhusten kotipalvelu näyttää vieneen resursseja perheiden kotiavulta. Tämä on harmillista, sillä samalla tavalla kuin vanhusten kotipalvelu vähentää laitoshoidon tarvetta, perheiden kotiapu vähentää lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta, Puustinen-Korhonen sanoo.
Homekorjaukset vaativat lisäpanostusta valtiolta
Valtion vuoden 2013 talousarvio tuo huonokuntoisille koulurakennuksille korjausrahaa yhteensä 58 miljoonaa euroa. Tosiasiassa tästä summasta menee valtaosa jo tehtyjen korjausten kustannuksiin jälkirahoitteisten valtionavustusten maksatussääntöjen mukaisesti.
– Kunnille aidosti uusiin homekorjauksiin käytettävää rahaa jää vain seitsemän miljoonaa euroa, toteaa Leena Karessuo, Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöyksikön johtaja.
Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain noin miljardi euroa julkisten rakennusten investointeihin, ja noin kaksi kolmasosaa investoinneista menee peruskorjauksiin.
Kuntaliiton kyselyn mukaan eniten kosteus- ja homeongelmia on peruskouluissa, päiväkodeissa ja toimistorakennuksissa. Myös useissa terveydenhuollon rakennuksissa on havaittu ongelmia.
– Koulujen lisäksi päiväkoteihin, vanhusten hoitorakennuksiin ja sairaaloiden vuodeosastoihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Terveyskeskukset on rakennettu valtaosin 1970- ja 1980 -luvuilla, joten niiden korjaustarve alkaa olla suuri. Sairaalarakennukset ovat valtaosin vieläkin vanhempia.
