Uusimaa ja uudistusministerit löytämässä yhteistä säveltä
Uudenmaan uudistusjohtajat Timo Arokytö ja Markus Sovala katsovat, että Uuttamaata on vähitellen alettu kuulla alueuudistuksessa. (Kuva: Laura Saukkonen, Uudenmaan liitto)
Alueuudistuksen etenemistä Uudellamaalla on seurattu vaihtelevin tuntein. Kaikki tunnustavat maakunnan poiikkeuksellisuuden, mutta moni asia on hiertänyt maakunnan ja valtakunnallisen valmistelun välillä.
Kun hallituksen sote- ja maakuntauudistusministerit Annika Saarikko, kesk., ja Anu Vehviläinen, kesk., sekä Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö istuvat saman pöydän ääressä kertomassa ministerien maakuntavierailun tuloksista, yksimielisyys vallitsi ainakin kahdesta asiasta: Onnistuminen Uudellamaalla on uudistuksen kohtalonkysymys ja että Uudellamaalla on menty selvästi eteenpäin.
KiitostaUudenmaan etenemisestä ja kehittyneestä dialogista antoi myös muutoksen virkamiesjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Mutta muuten keskustelua sävyttivät pienet heitot molemmin puolin, ja osansa sai myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Ministerien viesti tuntui olevan, että eteenpäin Uudellamaalla on menty, kun töihin on lopulta ryhdytty. Tukea ajatukselle haettiin muista maakunnista, joissa hieno tahtotila löytyi hyvissä ajoin ja ollaan nyt jo pitkällä. Uudenmaan suuren koon merkitys kyllä myönnettiin.
Nyt joka tapauksessa sekä ministerit että Uudenmaan edustajat vakuuttivat, että maakunnassa uudistus etenee ja käytössä on hyvät voimat.
Mikromanegerointi harmittaa
Uusmaalaisten viesti oli, että maakunta haluaa olla uusistuksessa kuskin eikä maksajan paikalla.
Uudenmaan Sovala valitteli, että valtioneuvoston linnassa on harjoitettu ihan liikaa mikromanagerointia.
Uudellamaalla on aiemmin koettu, että maakunnan näkemyksiä ei ole kuultu tarpeeksi. Nyt tilanne on kuulemma juuri kääntymäisillään paremmaksi.
Vastaukseksi tuli, että on helpompi kuulla sellaista puhetta, jossa halutaan mennä eteenpäin, eikä vain valiteta vaikeuksista ja väläytellä koko hankkeen kaatamista.
Liikkumavaraa vai ei
Uudenmaan valmistelijat kaipaavat enemmän liikkumavaraa, jotta voidaan valmistella uudistusta Uudellemaalle sopivaksi Uudenmaan ehdoilla.
Mutta vastaukseksi tuli ministerien suusta, että perustuslakivaliokunta oli tarkka tasapuolisuudesta eli kansalaisia pitää kohdella eri puolilla samalla tavalla. Siten linjausten pitää olla valtakunnallisia, ei yksittäisten maakuntien mukaan räätälöityjä.
Siirtymäaika tarpeeseen
Esimerkkinä siitä, miten Uuttamaata on kuultu, nousi esiin kahden vuoden siirtymäaika siinä, missä vaiheessa listataan eri sote-keskuksiin ne kansalaiset, jotka eivät tee itse valintaansa.
Sovalan mukaan Uudellamaalla olisi ollut täysi katastrofi, jos listaus olisi tehty heti uudistuksen alkaessa, kuten alun perin suunniteltiin. Maakunnalla olisi ollut ylläpidettävänä sille periytyvä palveluverkko ja samaan aikaan olisi pitänyt maksaa valtavia summia yksityisille tuottajille ihmisistä, jotka eivät itse tee vallintoja.
Ministerien mukaan tämä muutos oli esimerkki siitä, miten Uuttamaata kuultiin ja niin, että se vaikutti koko maahan.
Pullan rusinat
C21-hankkeen ja pormestari Vapaavuoren toivat keskusteluun mukaan muut läsnäolleet. Keskustalaisministerit näkivät Vapaavuoren esiintymisessä uhmakkuutta. He toivoivat, että keskustelussa keskitytään enemmän kaupunkilaisten palveluihin eikä kaupunkien valta-asemiin.
Kun keskustelussa nousi esiin se, että Vapaavuori vastustaa vain maakuntauudistusta, ei sote-uudistusta, Vehviläinen huomautti, että uudistus on kokonaisuus. Siitä ei oi poimia kuin rusinoita pullasta. Käsittelemättä jäi, maistuuko sote-uudistuskaan Vapaavuoren suussa rusinalta.
Vehviläisen mukaan maakuntauudistuksen ja kaupunkipolitiikan asettaminen vastakkain on erittäin keinotekoista.
Kasvupalveluja ei viedä kunnilta
Molemmat nostivat esiin myös keskustelun kasvupalveluista. He huomauttivat, että julkisessa keskustelussa on syntynyt väärä mielikuva, että kaupungeilta oltaisiin viemässä jotain maakunnille.
He muistuttivat, että maakunnille tulee sellaisia kasvupalveluja, jotka nyt ovat valtion eri elinten hoidossa. Kunnilta ei siirretä mitään.
Saarikko sanoi kyllä tunnistavansa suurten kaupunkien tuskan piutkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
