Myös Helsingin kaupungissa on hahmotettu kiihtyvällä tahdilla tulevaisuuden kuvia, kun on esimerkiksi pohdittu hiilineutraaliustavoitteita. (Kuva: Sonja Eloranta)

Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen haastaa tuoreella väitöskirjallaan kuntia entistä tarkempaan yhteiskunnallisten muutosvoimien ja niiden vaikutusten tunnistamiseen.

Tämän päivän päätöksenteossa tulevaisuus on yhä vahvemmin huomioituna. Esimerkiksi sadat kaupungit eri puolilla maailmaa ovat asettaneet itselleen virallisen tavoitteen saavuttaa laskennallinen hiilineutraalisuus 2020–2050-luvuilla.

– Hiilineutraalisuustavoitteista seuraa, että kaupunkien suunnittelun ajallinen suunta muuttuu. Lähtökohtana suunnittelulla on tulevaisuus ja hiilineutraalisuustavoite, Neuvonen kertoi Tampereen yliopiston tiedotteessa ennen kuin väitöskirja tarkastettiin viime perjantaina Hervannan kampuksen tiloissa.

Esimerkiksi tiellä hiilineutraaliuteen erilaiset toimenpiteet suunnitellaan askeleina tuosta tavoitevuodesta kohti nykypäivää. Samalla etäisestä, vuosikymmenten päässä olevasta tulevaisuudesta tulee aiempaa keskeisempi ja konkreettisempi osa yhdyskuntasuunnittelua, ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen näkee.

Mainos



Yksi polku tulevaisuuteen ei riitä

Väitöskirjan tarkastustilaisuus sujui hyvin, Neuvonen vastaa maanantaiaamuna. Väitöskirja, Re-focusing on the future – backcasting carbon neutral cities, on jatkoa mittavalle pohjatyölle. Hän on käsitellyt väitöskirjansa aiheita perustamassaan ajatushautomo Demos Helsingissä jo kolmen eri vuosikymmenen aikana.

Filosofian maisteri on tyytyväinen väitöskirjan herättämään kiinnostukseen ja keskusteluihin, jotka esimerkiksi tarkastustilaisuuden yhteydestä tarjosivat lisää näkökulmia jatkoon.

Polkujen löytäminen tulevaisuudesta nykyhetkeen on haastavaa, mutta siinä on mahdollista kehittyä. Olennaista on, että tulevaisuutta ennakoitaessa polkuja on useita, jotta eri vaihtoehtojen toteutuessa on hahmotettu jatkosuunnitelmia.

– On hyvä olla myös toisenlainen raami, mitä pitää tapahtua, jotta tavoite toteutuu.

Työkalujen oltava kunnossa

Kun on useita rinnakkaispolkuja tulevaisuuteen, niin ennakoinnin monipuolisuus parantaa ymmärrystä nykyhetkestä ja muuttuvasta maailmasta. Muutoksen ennakointi osaksi yhdyskuntasuunnittelun käytäntöjä edellyttää uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä, Neuvonen lisää.

Hän tutki väitöskirjassaan niin sanottuja backcasting-skenaarioita, joilla voidaan kuvata murroksellisen eli määritetystä tavoitteesta nykypäivään etenevän kehityksen vaihtoehtoisia polkuja.

– Backcasting-skenaarioissa ja niiden kehittämisprosesseissa voidaan laajentaa pitkän aikavälin tavoitteista käytävää keskustelua ja siihen osallistujien piiriä kaupunkisuunnittelun ammattilaisista poliitikkoihin ja kaupunkilaisiin, Neuvonen on esittänyt väitöskirjassaan.

– Ilman keskustelun laajentamista tekniseltä kalskahtavat hiilineutraalisuustavoitteet värittyvät helposti yksittäisten, poliittisia intohimoja synnyttävien suunnitteluratkaisujen, kuten ruuhkamaksujen tai suurten ja kalliiden rakennushankkeiden kautta ja ajautuvat ennen pitkää vastatuuleen.

Suunnitteluprosesseihin arjen makua

Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungit tekevät parhaillaan mittavia muutoksia energia- ja liikennejärjestelmiinsä. Myös tapahtumat muissa maissa vaikuttavat Suomeen, Neuvonen huomauttaa.

Ukrainan sota ja pyrkimys irrottautua venäläisistä energialähteistä on kiihdyttänyt huomattavasti siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Jatkossa kaupunkien ilmastotoimet suuntautuvat 2020-luvun kuluessa entistä enemmän ohjaamaan kaupunkirakenteen ja elämäntapojen kehitystä.

­Väitöskirjassa kerrotaan myös, että päästövähennyksiä haetaan yksittäisten suurten päästölähteiden sijaan laajasta joukosta toimintoja, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.

Neuvonen esittelee artikkeliväitöskirjassaan tapoja rakentaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sen elämäntapoja kuvaavia skenaarioita. Hän analysoi myös skenaarioiden käyttöä kaupunkiseutujen pitkän aikavälin suunnitteluprosesseissa.

Kuntien ei kannata tyrmätä tulevaisuuden ennakoinnin laajentamista ja monipuolistamista vaikkapa sen takia, että se tuntuu vaikealta tai hitaalta. Kun jotain uutta on tehty, niin siitä saadut kokemukset ja tieto helpottavat suunnittelutyötä jatkossa.

Kun muuttujien määrä kasvaa, se voi nostaa myös tärkeitä kysymyksiä esille.

– Mitä selvityksiä tai poliittisia reformeja tarvitaan? Prosessin aikana alkaa ehkä löytyä uusia juttuja. Porukassa voi kehittyä aika nopeastikin uusia oivalluksia.

Hyvän palvelun tähden

Neuvonen on työssään keskittynyt yhteiskuntien ja organisaatioiden muutoksiin. Häntä kiinnostavat muiden muassa teknologia ja ihmisten käyttäytyminen.

– Ne ovat molemmat asioita, joiden vaikutuksia on vaikea ennakoida.

Neuvonen on julkaissut laajan joukon yhteiskunnan tulevaisuutta käsitteleviä kirjoja, raportteja ja artikkeleita. Väitöskirja nojaa Neuvosen työhön tulevaisuudentutkijana.

Valmista kaavaa kuntien tulevaisuustyöhön ei ole olemassa. Tulevaisuustyön merkitys on kuitenkin korostunut, eikä vähiten sen takia, miten kaupunkienkin asettamat hiilineutraalisuustavoitteet muuttavat kaupunkisuunnittelun aikahorisonttia, hän jatkaa.

Uusia palveluita pohdittaessa on tarkoituksenmukaista hyödyntää ja kerätä tietoa teknologian, kaupunkien ja elämäntapojen muutoksista. Näin toimiessa voi kehittyä uudenlaisia näkemyksiä siitä, miten kaupunkeja kannattaa kehittää tässä ajassa ja kuinka organisaatiot muuttuvat, Neuvonen summaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*