Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore raportti: ”Laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan”
Makeisvero ei vähentänyt makeisten kulutusta. (Kuva: Ville Miettinen)
Makeisveron käyttöönotto tai poisto eivät vaikuttaneet merkittävästi makeisten ja jäätelön kulutukseen, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tänään julkaisemasta tutkimusraportista. Raportista myös ilmenee, että sen sijaan veron korotus sokerillisille virvoitusjuomille vuonna 2014 ohjasi suhteellisen voimakkaasti kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero pysyi ennallaan.
Tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.
Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.
– Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutusta veron käyttöönotto ei kuitenkaan vähentänyt, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:n tiedotteessa.
Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerillisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen. Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.
– Tämä veromuutos aiheutti voimakkaita muutoksia kulutukseen, vaikka muissa veron muutoksissa näin ei käynyt. Sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut, Kosonen kuvailee.
Makeisiin ja jäätelöihin kohdistuva makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan virvoitusjuomavero, jossa sokerillisia juomia verotetaan ankarammin kuin sokerittomia.
Terveysvero herättää mielipiteitä
Ennen viime eduskuntavaaleja moni puolue toi esiin terveyspohjaista veroa, joka olisi kokonaan uusi valmistevero. Sen on esitetty kohdistuvan elintarvikkeisiin, jotka sisältävät sokeria, suolaa tai kovia rasvoja.
Terveysjärjestöt, kuten viime aikoina esimerkiksi Hengitysliitto, ovat liputtaneet terveysveron puolesta, kun taas esimerkiksi Elintarviketeollisuusliitto vastustaa sitä.
Tutkimusprofessori Kosonen epäilee mahdollisen terveysveron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.
– Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä, Kosonen sanoo.
Mahdollinen yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta.
– Sellaisen veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät luultavasti hyvin pieniksi. Silloin uuden veron haitat saattaisivat ylittää sen hyödyt, summaa Kosonen.
Jos elintarvikkeiden kulutuksesta halutaan kerätä enemmän verotuloja, Kosonen suosittelee käyttämään olemassa olevia ja neutraaleja veroja. Käytännössä tämä tarkoittaisi ruoan arvonlisäveron kiristystä.
VATT:n tutkimusraportin Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms – Lessons for Consumption Taxation ovat tehneet VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Laboren tutkija Sami Jysmä ja Swansean yliopiston (UK) apulaisprofessori Riikka Savolainen.
