Itä-Lapin Salla on pitkään ollut valtionosuuksien saajien kärkeä: yli puolet verotuloista tulee valtiolta. Koko valtionapukakusta Sallan siivu on pari promillea.

Valtionosuudet eivät huoleta suuresti niitä etelän hiihtolomanviikon matkailijoita, jotka viikolla kahdeksan parveilevat uudessa Pyhä-Luoston kansallispuiston luontokeskuksessa Naavassa.

Sen sijaan Naavan auditoriossa on koolla Savukosken, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Sallan kuntien johtoa ja luottamushenkilöitä. Heille valtionapu on lähellä arkitodellisuutta.

– Ajatelkaa tätä. Vanhusten laitoshoito, josta lakkaamatta puhutaan, maksaa keskimäärin 131 euroa per asukas. Lastensuojelun hinta on keskimäärin 113 euroa. Kemijärvellä se on 154 euroa per asukas, ja Savukoskella nolla, sanoo Naavassa luennoiva emeritusprofessori Pentti Meklin.

Valtionosuuksien suunniteltu uusjako ei jätä kuntakartalla ketään kylmäksi, yhteisen kakun jakaminen on sellaista. Erityisen herkäksi asiaksi valtionosuuksien suunnitellun uusjaon tekee se, kun valtionosuuksissa on kysymys elämänlangasta, kuten Itä-Lapin pikku kunnissa.

Valtionosuuksia heruu Pelkosenniemelle noin 4 000 euroa asukasta kohden vuodessa, Savukoskelle 3 400 euroa, ja eniten Sallaan, 5 200 euroa. Sallan korkea valtinosuus johtuu lähinnä siitä, että kunnan väestö on vanhaa ja työttömyys korkea.

Sallan hallinto- ja kehittämisjohtajan Pekka Huhtalan mukaan huoli on suuri, sillä Sallan tapaisessa kunnassa pienikin muutos valtionavuissa voi merkitä paljon.

– Kyllä henki uudistuksessa on sellainen, että vahvoja suurkuntia tässä ajetaan takaa, Huhtala tulkitsee.

Pelkosenniemen kunnanjohtajaa Erkki Parkkista tuskastuttaa se, että kunnista annetaan tehoton kuva. Parkkinen viittaa valtionosuusuudistuksen tavoitteisiin tehostaa kuntien rahankäyttöä.

– En tunne yhtään kuntaa, jossa tehokkuutta ei ole katsottu moneen kertaan läpi ja erityisesti hallinnossa. Ja sitten täällä on muistettava myös, että palvelut järjestää vain kunta, ei ole yksityisiä vastaavia palveluita, Parkkinen sanoo.

(KL)

Lue lisää tuoreesta Kuntalehdestä (3/2013).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä