Vaativimmat yhdistymiset voisivat tapahtua 2017 alusta eli seuraavan valtuustokauden jälkeen.

Kuntauudistus on Virkkusen mielestä jo 10 vuotta myöhässä eikä hidasteluun ole enää varaa. Kyseessä on sekä kasvun että taantumisen hallinta.

Perustana ovat vahvat kunnat. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä pysyisi kuntapohjaisena eikä siirtyisi esimerkiksi erillisen rahaston hallintaan.

Kuinka paljon kuntauudistus toisi säästöjä? Siihen ei valtiovarainministeriön 8.2. pitämässä tiedotustilaisuudessa saatu vastausta.

Miljardiluokan säästö syntyisi Virkkusen mukaan, jos vuoteen 2020 mennessä eläkkeelle jäävien kuntatyöntekijöiden paikoista joka kymmenes jätettäisiin täyttämättä. Vuoteen 2020 mennessä nykyistä työntekijöistä 166 000 jää eläkkeelle. Toisaalta kasvava palvelutarve edellyttäisi 40 000 lisähenkilön palkkaamista.

Kunnilta toivotaan myötämielistä suhtautumista kuntajakoselvityksien aloittamiseen.

– On velvollisuus käydä läpi tämä harjoitus, olemme sen velkaa hyvinvointiyhteiskunnalle, projektipäällikkö Arto Koski sanoi.

Lukuisiin kuntaliitosselvityksiin osallistunut Koski muistutti, ettei kuntajaon muuttaminen ole hetkessä tehty.

– Valmisteluaika on isoissa hankkeissa noin kaksi vuotta, Koski linjasi. Esimerkiksi Oulun selvitys vie lähtöpisteestä toteutumiseen noin viisi vuotta.

(KL / Pirjo Tuusa)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä