Ari Alatossava valittiin keväällä Oulun kaupunginjohtajaksi. Aiempaa kuntajohtajakokemusta hän on hankkinut Iin kunnanjohtajana. (Kuva: Janne-Pekka Manninen)

Alkuvuoden aikana haettiin uutta kaupungin- tai kunnanjohtajaa 25 paikkakunnalle. Tosin Ylitorniolla hakuprosessi keskeytettiin vasta siinä valtuuston kokouksessa, jossa uusi kunnanjohtaja piti valitseman ja päädyttiin lopulta nimittämään kunnan sivistysjohtaja Hanna Lintupuro vs. kunnanjohtajaksi.

Eniten valtakunnallista huomiota keräsi Oulun kaupunginjohtajan valinta. Keväällä 2023 virkaan valittu Seppo Määttä sai lähteä luottamuspulan takia ehtimättä viettää uudessa virassaan edes joulujuhlia. Jos edellisellä kerralla Oulussa oli hakijoista pulaa ja tasossakin toivomisen varaa, niin nyt oli varaa valita. Hakijoita oli 26 ja loppusuoralla kaupunginjohtajaksi valittu konsernijohtaja Ari Alatossava kukisti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan äänin 39-28.

Suomen 20 suurimmasta kaupungista uuden kaupunginjohtajan saivat myös Lappeenranta ja Porvoo. Lappeenrannassa valittiin virkaan yksimielisesti Tuomo Sallinen ja Porvoossa 7 vuoden määräaikaiseen pestiin valittiin Jani Pitkäniemi äänestyksen jälkeen.

Täysi tuki tai sitten ei

Lappeenrannan Tuomo Sallisen tavoin valtuuston päätös uudesta kuntajohtajasta oli yksimielinen myös kahdeksalla muulla paikkakunnalla. Siikalatvan Pekka Iivari, Euran Kari Kankaanranta, Ähtärin Perttu Sonninen, Padasjoen Juha Rehula, Kärsämäen Juho Jukkola, Pyhännän Samuli Yrjänä, Multian Katri Lehti ja Punkalaitumen Tiina Pelkonen saivat tulevien työpaikkojensa valtuutetuilta täyden tuen virkansa hoitamiseen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Äärimmäisen tiukkoja sen sijaan olivat Kemijärven ja Pieksämäen kaupunginjohtajavalinnat. Niissä uusi viranhaltija selvisi vasta toisella äänestyskierroksella ja ainoastaan yhden äänen erolla. Pieksämäellä kaupunginjohtajaksi valittiin virkaan suostumuksensa antanut Keiteleen kunnanjohtaja Emilia Savolainen, joka ratkaisevassa äänestyksessä voitti Petteri Ristikankaan äänin 18-17.

Kemijärvellä puolestaan valittiin juhannuksen jälkeisenä maanantaina kaupunginjohtajaksi Dina Solatie. Hän sai virkavaalin toisella kierroksella 14 ääntä, kun Jussi Stoorin äänimäärä pysyi ensimmäisen kierroksen 13 äänessä.

Äänestämään jouduttiin myös Sulkavalla (Sakari Varala), Porvoossa (Pitkäniemi), Vetelissä (Eija Kellokoski-Kari), Karkkilassa (Juha Jokitalo), Petäjävedellä (Arto Kummala), Hirvensalmella (Vesa Ellonen), Vehmaalla (Anna Kaskinen), Enontekiöllä (Marko Halla), Uudessakaarlepyyssä (Thomas Björk), Laihialla (Jari Salonen), Loviisassa (Tomas Björkroth) ja Janakkalassa (Riikka Moilanen).

Hakijoita riitti kohtuudella

Jos hyvinvointialueiden virkakoneiston rakentuminen kahmi parina edellisenä vuonna melkoisen määrän potentiaalisia kuntajohtajia parempien ansioiden äärelle, niin alkuvuosi 2024 näyttäisi olleen hakijamäärien suhteen kuntasektorilla vähintään kohtuullinen. Vuoden ensimmäisen puoliskon täytetyistä viroista kymmenessä jouduttiin jatkamaan hakuaikaa, jotta valtuutetuilla olisi riittävästi vaihtoehtoja valintaa tehdessään.

Eniten hakijoita kahdella kierroksella keräsi Enontekiö, jossa hakijoita oli yhteensä 42, jonka lisäksi virkaan oli kaksi suostumuksensa antanutta. Kunnanjohtajaksi valittiin oman pitäjän mies, sillä jatkossa Enontekiöllä kunnanjohtajan virassa luovii tähän saakka kunnan omistamaa lentokenttää johtanut Marko Halla.

Muut kahden hakukierroksen kunnat olivat Sulkava, Veteli, Ähtäri, Ylitornio, Kärsämäki, Kemijärvi, Laihia ja Punkalaidun.

Hakijamäärät eivät tietenkään ole koko totuus, sillä lähes poikkeuksetta hakijoiden joukossa oli myös heitä, jotka vain täyttivät tunnollisesti työviranomaisten määräämää työnhakuvelvoitetta. Ilahduttavaa hakijajoukossa oli se, että kaverin tai somejulkkiksen puolesta tehdyt pilahaut eivät olleet enää muotia takavuosien malliin.

Janakkala valitsi kahdesti

Janakkala saa Kuntalehden erikoismaininnan alkuvuoden erikoisimmasta virkavaalista. Maratonistunnon päätteeksi suoritetussa virkavaalissa ei huomattu noudattaa kuntavaalia ja kokous jouduttiin uusimaan juhannuksen alla, koska virkaan valittu Riikka Moilanen ei saanutkaan ensimmäisellä äänestyskierroksella enemmistöä annetuista äänistä. Ja tulkinnanvaraa oli myös äänten hylkäämisessä.

Uudessakin valtuuston kokouksessa Oulaisten kaupunginjohtajana toimiva Riikka Moilanen tuli valituksi virkaan. Moilasen kannatus Janakkalan kunnanjohtajaksi oli vain kasvanut parin viikon tuumaustauon aikana, sillä paikalla olleista 32 valtuutetusta 21 antoi suljetussa lippuäänestyksensä äänensä hänelle.

Syksyllä jatketaan

Ja jos alkuvuoden kuntajohtajavärväyksissä ei onni suosinut hakijaa, niin syksy voi kaiken muuttaa. Reisjärven kunnanjohtajan virkaan haku on jo tosin päättynyt, mutta vaihtoehtoja kyllä riittää muualla päin Suomessa.

Espoossa ja Jämsässä päättyy kaupunginjohtajan virkaan hakuaika elokuussa. Keitele, Oulainen ja Kyyjärvi joutuvat laittamaan viran auki, kun nykyiset viranhaltijat valittiin muualle. Siuntiossa Juha-Pekka Isotupa on jäämässä eläkkeelle ja paikka tulee auki elokuussa. Samoin Lempäälällä on edessä uuden kunnanjohtajan etsintä, kun Heidi Rämö lähtee johtamaan Pirkanmaan yrityskummeja.

Jutun tiedot perustuvat Kuntalehden työpaikkauutisiin.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Korjauspyyntö: Laihia – Jari Rantala (ei Jari Salonen).

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*