Oppilashuollon asema sote-maakuntauudistuksen valmistelussa hämmentää – Valmistelu saa ankaraa kritiikkiä: ”Menettely ällistyttää”

Koulujen psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen hallituksen suunnittelemissa sote-maakunnissa on auki eikä virallisia linjauksia ole, mutta huoli ja pahat aavistukset kasvavat alan toimijoiden keskuudessa.

Maanantaina OAJ ja eräät muut tahot mukaan luettuina Espoon ja Lahden opetustoimen johto julkistivat kannanoton, jossa vastustettiin psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämistä uusiin maakuntaorganisaatioihin ja vaadittiin niiden säilyttämistä kunnan tehtävänä.

– Kunnilla on lisäksi oltava oikeus järjestää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia niiden järjestämisestä yhdessä maakunnan kanssa sen sijaan, että järjestävät palvelun itse, kannanotossa linjattiin.

Järjestöjen ja kaupunkien kannanotossa ilmaistaan huoli byrokratian ja kustannusten noususta ja muistutetaan ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.

– Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät saa muuttua maakunnasta tulevaksi päivystysluonteiseksi tai vierailevaksi toiminnoksi. Mielenterveyttä ja oppimista edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ olisi siirron vuoksi vaarassa muuttua pahimmillaan vain olemassa olevia ongelmia korjaavaksi vastaanottotyöksi, kannanotossa todetaan.

Kuraattori- ja psykologipalvelujen pitäminen mahdollisimman lähellä varhaiskasvatusta ja opetustoimea on nähty tärkeänä mm. ennaltaehkäisevän toiminnan tukemiseksi.

Kannanotossa on allekirjoittajana myös Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. Psykologiliitto ilmaisi huolensa omassa kannanotossaan jo viime viikolla. Kannanotossa muistutettiin, että toimintojen siirron sijasta pitäisi panostaa palvelujen kunnolliseen resursointiin.

– Nuorten varhainen lyhytkestoinen hoito voidaan toteuttaa nykyisellä järjestelmällä, kunhan henkilöstöä on riittävästi ja he saavat koulutuksen ja työnohjauksen, Ahtola sanoi kannanotossa.

Virallista tietoa oppilashuollon kohtalosta ei vielä ole. Asiaa käsitellään sote-uudistuksen ministerityöryhmässä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteerin Minna Kelhän mukaan asia on valmistelussa eikä kommentoitavaa ole. Samoin kommentoi johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä.

Annarilla Ahtola sanoo Kuntalehdelle saaneensa niin ministeritasolta kuin ministeriöiden virkamiehiltä tiedon, että kuraattori- ja psykologitoimintojen siirrosta ollaan piakkoin valmistelemassa peruslinjausta.

– Menettely ällistyttää. Tätä on valmisteltu salamyhkäisesti ja kauhealla kiireellä, Ahtola kritisoi.

Hän muistuttaa, että kyseessä on jo kolmas kerta, kun samasta asiasta ”vatkataan”.

Sipilän hallitus perui vastaavan kaltaisen suunnitelman siirtää kuraattori- ja psykologipalvelut maakuntaan.

– Samoin oppilas- ja opiskelijahuoltolakia valmisteltiin vippaskonstilla: asia oli piilotettu työntekijöiden rekisterien yhteyteen. Siitäkin peräännyttiin.

– Tässä kääntyy suunta korjaavaan, yksilötason työhön ja oire- ja sairauskeskeiseen työhön. Kadotetaan se, mikä on arvokasta koulussa: moniosaajat tekevät edistävää, ehkäisevää ja hoitavaa työtä, Ahtola sanoo.

”Vuoropuhelu puuttuu”

Myös Kuntaliiton Opetus ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta kritisoi asian valmistelua.

Vaikka kyseessä on kuntien oppilaitoksia ja kouluja koskeva palvelu, Kuntaliitolta ei ole kysytty kantaa eikä liiton edustusta ole otettu mukaan valmisteluun.

Päivärinta muistuttaa, että tärkeää on se, että oppilashuolto on lähipalvelua ja kuraattorit ja psykologit työskentelevät oppilaitoksissa – riippumatta siitä kuka tai mikä on järjestäjä.

Järjestämisestä kunnilla on erilaisia näkemyksiä, koska olosuhteet ja valmiudet järjestää ovat erilaiset.

– Ymmärrän että isot ja keskisuuretkin kunnat haluaa järjestää itse. Siten pystyy varmistamaan että juuri heidän kunnassaan on palvelua saatavilla.

– Pienemmillä kunnilla on vaikeuksia järjestää psykologipalveluja, koska psykologien saatavuus on heikkoa koko maassa. Monet kunnat ovat joutuneet ostamaan palveluja yksityisiltä toimijoilta. Erityisesti ruotsinkielisellä alueella pula on huutava, Terhi Päivärinta sanoo.

Hän muistuttaa, että maakuntauudistus luo joka tapauksessa haastavia yhdyspintoja.

Kouluterveydenhuolto on osa terveydenhuoltoa ja esimerkiksi lastensuojelu sosiaalipalveluna, joka koskettaa oppilashuoltoa, on menossa maakuntaan.

– Yhdyspintarakenteista pitäisi huolehtia tässäkin uudistuksessa, että palvelut ei liikaa eriydy sivistys- ja sote-toimen välillä.

Kuntaliitto on toivonut, että palveluista voitaisiin linjata joustavasti ja muistuttanut toistuvasti, että yksi malli palvelujen järjestämiseen ei sovi koko maahan.

– Haemme ensisijaisesti joustoa. Mutta pidän todella ongelmallisena, että näin isoa asiaa valmistellaan ja linjataan, eikä käydä minkäänlaista vuoropuhelua nykyisten järjestäjien kanssa, Terhi Päivärinta sanoo.