Vaikka kunnat onnistuisivat sopeuttamaan lähivuosina toimintaansa, kuntien keskimääräinen veroprosentti nousisi seuraavan kolmen valtuustokauden aikana yli 24 prosentin, ja samaan aikaan lainakanta tuplaantuisi nykyisestä.

Jos kunnat turvautuisivat veronkorotusten sijasta pelkkään lainanottoon, nykyinen 5,9 miljardin nettovelka kymmenkertaistuisi vuoteen 2024 mennessä.

Kuntauudistuksen projektipäällikön Arto Kosken mukaan  "painelaskelmasta" nousee esiin kolme kysymystä. 

– Miten käy hyvinvointijärjestelmämme? Paine on huolestuttavan kova. Miten käy kuntaperusteisen palvelujärjestelmän. Se on myös vaakalaudalla. Kolmas kysymys on, kuinka paljon meillä on halua siirtää talouden taakkaa tuleville sukupolville. Meidän pitää miettiä tehtäviä, rahoitusta, kuntarakennetta, palvelurakennetta ja yhteistyön tehostamista. Kysymys on, riittävätkö nekään, Koski pohdiskeli torstaina valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

(KL)

  

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Luitko jo?