Tuottavatko sote-palvelut jatkossa vain voittoa omistajilleen?
Sote-uudistuksen toteutuessa siirtyy kunnilta maakunnille tehtävät, joiden kokonaiskustannukset ovat noin 17,7 miljardia euroa. Näiden uudistusten tavoitteena on saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt sote-tuotannossa.
Miten julkisen tuotannon yhtiöittäminen tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä osakeyhtiölain noudattaminen tulee tarkoittamaan?
Yhtiöittäminen on verotusoikeudellisesti siirtoa yksityisoikeudellisen verotuksen piiriin. Osakeyhtiöön ei muutoinkaan sovelleta julkisen toiminnan lainsäädäntöä, koska osakeyhtiölain mukaisessa toiminnassa tämä ei ole liiketoiminnan suojelun kannalta edes suotavaa. Julkisuuslainsäädäntö voi esimerkiksi vaarantaa liikesalaisuudet.
Osakeyhtiön perustehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa. Onko eräänä sote-uudistuksen tavoitteena, että maakunnan omistamat yhtiöt tuottavat maakunnille voittoa? Mikä on liiketaloudellinen tavoite katteelle? Miten maakunnat voittovaransa käyttävät? Uusiin investointeihin ja uusien sote-palvelupisteiden avaamiseen yli maakuntarajojen?
Strategisesti toimintoja tulee julkisessakin osakeyhtiössä harjoittaa markkinaehtoisesti ja osallistua kilpailuun asiakkaista ja markkinaosuuksista muiden yritysten kanssa. Yhtiön markkinaehtoisuus asettaa tavoitteen, jonka mukaisesti sote-tuotantoyhtiön tulee luoda kasvua. Jos liiketoiminta ei kasva, se supistuu. Maakuntaomisteisen yhtiön tulee siis saada kasvaa koko Suomen kattavaan liiketoimintaan. Onko mahdollisuus pyrkiä myös ulkomaisille markkinoille?
Miten ns. julkinen yhtiö saa pääomaa kasvuunsa? Liikevoitonko kautta, jota maakunnan täytyisi jättää yhtiölle liiketoiminnan kasvuun. Vai pääomittaako maakunta yhtiöitään tarpeen mukaan?
Miten yhtiön omistajuus säädetään yhtiöjärjestyksessä? Onko maakunnan mahdollista myydä yhtiönsä ulkomaiselle rahoitusyhtiölle? Vai suojellaanko suomalaista omistajuutta yhtiöjärjestyksen kautta? Suomen markkina on erittäin pieni maailman mittakaavassa. Sote on kuitenkin lainsäädännön takaama palvelu. Tämä varmistaa liiketoiminnan ja mahdollistaa tehokkuuden kautta saavutettavan liikevoiton. Takuuvarma sote-liiketoiminta on houkutteleva kohde sijoittajille Suomen ulkopuolelta.
Kunnan sote-tuotannon siirto maakunnille ja maakuntien edelleen perustamat ns. valinnanvapauden piiriin kuuluvat yhtiöt muodostavat kaksivaiheisen liikkeen luovutusprosessin. Suunnitteilla on kuntien sote-tuotannon vastikkeeton siirto maakunnille, jotka edelleen yhtiöittävät valinnanvapauden piiriin kuuluvan palvelutuotannon.
Miten näiden julkisten tuotantoyhtiöiden pääoma muodostuu? Ovatko yhtiöiden osakkeet pelkästään maakuntien omistuksessa? Kunnat ovat kehittäneet ja ns. omistaneet julkisen sote-tuotannon koko kunnallisen elinkaarensa ajan ja jäävät nyt ilman tuotantoyhtiöiden osakkeita. Eli tehdäänkö nyt liiketoimintakauppaa tai -siirtoa? Mitkä ovat näiden yritysjärjestelyiden muodot eri toimijoiden kesken?
Julkinen virkamies on valmis toimimaan kilpailuilla markkinoilla, ja haluaa samat työkalut kuin yksityisillä toimijoilla: pääomaa liiketoiminnan kasvuun, nettovarallisuutta, vähintään maakuntarajat ylittävää liiketoiminnan kehittämistä ja jämäkän hallituksen asettamaa tavoitteellista liiketoimintaa.
Jo nykyisessä julkisessa sote-järjestelmässä on voitu vuosina 2014–2015 saavuttaa 3,7 miljoonan euron kuntataloussäästöt 22 000 asukkaan väestöpohjalla palvelutuotannon kehittämisellä ja rakennetta muuttamalla. Hallinnollinen rakenne ei ratkaise tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta, mutta sote-tuottajat, kuten kunnat, kuntayhtymät ja yritysmuotoiset vaativat vahvuutta päätöksiin.
Nyt olisi keskusteltava siitä, mitä julkisen tuotannon yhtiöittäminen konkreettisesti tarkoittaa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan kyse on miljardiluokan julkisen toiminnan yritysjärjestelyistä. Samassa yhteydessä on kysyttävä pysyykö maakuntien yhtiöiden sote-omistajuus ja päätöksenteko Suomessa.
Anna-Kaisa Pusa, FT, johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
