Kannattaako matkailu- ja ravintola-alalla yrittää?
Huhtikuussa joukko yrittäjiä, ravintola- ja
palvelutyöntekijöitä ja esiintyviä taiteilijoita järjesti mielenosoituksen
eduskuntatalon edessä. Viesti kansanedustajille oli ”Tolkkua holhoukseen!”
Ravintoloiden jatkoaikojen kieltäminen, veronkorotukset sekä
tolkuton holhouspolitiikka oli saanut yrittäjät, työntekijät ja asiakkaat
liikkeelle. Yhteinen huoli oli, että ravintolatoimiala näivettyy verotuksen ja
hallinnollisen taakan alla.
Helsingin Sanomat kertoi puolestaan 8.4., miten 300 000
euron vuosimyynnillä pizzayrittäjälle jää 15 600 euroa omaan palkkaan.
Hyvällä syyllä voikin kysyä, kannattaako matkailu- ja
ravintola-alalla enää yrittää.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) käynnistämä Matkailun
kärkihanke 2014 porautuu toimialaan, jolla on mahdollista kasvattaa
vientituloja ja jonka odotetaan kasvavan reippaasti tulevina vuosina.
Tavoitteena on lisätä matkailun vetovoimaa ja arvostusta.
Tällä hetkellä Suomessa toimii matkailualalla noin 27 000
yritystä, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä
mikroyrityksiä ja lopuistakin suurin osa alle 250 henkilöä työllistäviä
pk-yrityksiä. Näissä yrityksissä on töissä 184 000 osa- ja kokoaikaista
työntekijää, joista kolmannes on nuoria, alle 30-vuotiaita.
TYÖLLISTÄVÄ MERKITYS saattaa alla vieläkin korkeampi,
etenkin nuorten osalta, koska suuri osa sesonkityöntekijöistä jää tilastojen
ulkopuolelle.
Suomella on matkailussa vielä paljon käyttämättömiä
mahdollisuuksia. TEM:n tuore raportti ”Suomen matkailun tulevaisuuden
näkymät/Katse vuoteen 2030” kuvaa hyvin niitä mahdollisuuksia, joita Suomen
matkailussa on. Raportissa kuvataan muun muassa matkailuelinkeinomme
painopisteistä ja analysoidaan sen vahvuuksia ja heikkouksia.
Matkailun kehittämisessä keskitytään paikalliseen ruokaan,
hiljaisuuteen ja kulttuurin ja luonnon yhdistämiseen. Nämä ovat kaikki
ympärillämme olevia annettuja tekijöitä, joiden varaan mikro- ja pk-yritykset
voivat helposti rakentaa omia liiketoimintamallejaan. Suomalaisuutta
parhaimmillaan. Asioita joita vain me pystymme globaalissa kilpailussa
tarjoamaan.
MITKÄ OVAT matkailuelinkeinojen heikkoudet ja uhat? Niitä
löytyy TEM:in raportista kosolti. Listalla ovat myös yrittämisen kannalta
keskeiset heikkoudet, kuten raskas byrokratia, korkea verotus ja huono
kannattavuus. Samat asiat toistuvat uhissa: hintakilpailukyvyn lasku,
kulutusverojen nousu ja polttoaineiden hinnannousu.
Kaikkia näitä joutuvat pohtimaan sekä aloittelevat että
pitkän linjan yrittäjät, kun he palkkaavat uusia työntekijöitä tai harkitsevat
uusia investointeja.
SUOMI TARVITSEE uusia vientituotteita. Selvityksen mukaan
matkailuelinkeinolla on kaikki mahdollisuudet nousta entistä merkittävämmäksi
vientitoimialaksi.
Mitä konkreettista tarvitaan, jotta matkailu- ja ravintolaelinkeino
kehittyisi ja kasvaisi? Kyse on yrittämisen alustasta. Se on yhteiskunnan luoma
yrittämisen ympäristö, jonka varaan kannattaa rakentaa ja tehdä pitkäaikaisia
investointeja. Tätä alustaa on kehitettävä.
TEM listaa omassa tutkimuksessaan ansiokkaasti niin
mahdollisuudet ja vahvuudet kuin myös uhat ja heikkoudet. Eli tietoa TEM:illä
kyllä on. Lähes kaikki uhat ja heikkoudet voimme korjata omilla päätöksillämme.
Mutta niitä päätöksiä pitää tehdä, jotta yrittämiselle saadaan kestävät ja
kannustavat puitteet.
Mikko Simolinna
Yrittäjä ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 5/2014
