Kansanäänestyksen soveltuvuus kuntaliitostilanteisiin
Tasavallan hallitus suunnittelee parhaillaan lisäpykälää tuoreeseen kuntarakennelakiin, joka mahdollistaisi kunnallisen kansanäänestyksen kuntaliitoksesta niin oudolla mallilla, että selvityksen alla olevan alueen yhteenlaskettu tulos olisi samalla myös sitova. Tällöin isomman kunnan mahdollisuus ylikävellä pienemmän kunnan valtuuston tai kuntalaisten tahto mahdollistuisi.
Kuntien yhdistämisen järkevyyttä arvioidaan sillä perusteella, takaako nykyinen kuntarakenne elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden tulevaisuudessa vai tuoko voimavarojen yhdistäminen yhteiseksi kunnaksi paremmat edellytykset turvata elinvoima ja toimintakyky. Siten kuntien yhdistyminen mahdollisuuksien arviointi on jo sinällään moniulotteinen, vaativa ja vastuullinen työ.
Toimintakyvyn arvioinnissa yksi ulottuvuus on kunnan palvelujen saatavuus ja laatu kuntalaisten näkökulmasta. Toinen ulottuvuus on kuntatalouden vahvistaminen, johon liittyy myös palvelujen kustannustehokkuus ja tuottavuuden parantamisen mahdollisuudet.
Kolmas ulottuvuus on henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistaminen eläköitymisen kiihtyessä, kun samanaikaisesti kilpailu työvoimasta kiristyy. Neljäs ulottuvuus on yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kestävän ja turvallisen ympäristön näkökulmasta.
Viides ulottuvuus on työpaikkojen turvaaminen ja työllisyyden varmistaminen sekä esim. kaupunkiseudun vetovoiman ja imagon jatkuva parantaminen. Kuudes ulottuvuus on kansalaisten osallistumisen, edustuksellisen demokratian ja toimivan hallinnon varmistaminen.
Liittymisen hyötyjä ja haittoja arvioitaessa kaikki edellä mainitut ulottuvuudet ja niiden väliset suhteet on otettava huomioon. Tarkastelussa on analysoitava, onko liitos mahdollista synnyttää ja tuoko se enemmän hyötyjä kuin erillisinä kuntina jatkaminen
Neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä voidaan ottaa kantaa tähän moniulotteiseen ja tulevaisuutta ennustavaan kokonaisuuteen yleensä yksinkertaisella kysymyksellä ”Lakkautetaanko kunta ja perustetaan uusi kunta?”. Vastausvaihtoehtoja ovat: kyllä, ei, en osaa sanoa. Yksilöllinen arviointi kapealla kysymysvaihtoehdoilla niinkin monimutkaisessa asiassa, jota yllä luonnehdittiin, kuin kuntajaon muutoksen tarpeellisuudella tai ei-tarpeellisuudella on äärimmäisen vaikea.
Suomessa kuntalaiset voivat vaikuttaa kuntaan erityisesti omien yksilöllisten oikeuksien turvaamiseksi. Avoimella hallinnolla, hallintomenettelyjen säätelyllä, valitusoikeudella ja monella muulla tavoin yksilö voi varmistaa, että häntä ja hänen asioitaan käsitellään oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti. Kuntalaiset yhdessä voivat vaikuttaa asuinalueensa ympäristön ja palvelujen kehitykseen.
Koko kuntayhteisön tasolla yhteisiä ja laajoja ihmisryhmiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä paikallistason edustuksellinen demokratia on sivistyneen oikeusvaltion kivijalka. Edustuksellisen demokratian lähtökohta on kuntalaisten valta valita määräajaksi vaaleilla edustajat päättämään yhteisistä asioista. Nämä yhteiset asiat ovat niitä, jotka vaativat kuntalaisten ja kuntayhteisön etujen kokonaisuuden harkintaa ja vastuun ottamista seurauksista.
Suomalainen paikallishallinnon toimintatapa on poikkeuksellisen paljon eri näkökulmia sallivaa ja huomioon ottavaa. Valtuustot ovat vuosikymmenin toiminnan pohjalta rakentuneet kuntalaisyhteisön edustajien keskustelu- ja päätösfoorumiksi. Valtuustot ovat muihin maihin verrattuna suuria jäsenmäärältään sekä lisäksi valtuuston valitsemat hallitus ja muut toimielimet valitaan suhteellisella vaalitavalla.
Tämä menettely mahdollistaa myös pienten kuntalaisryhmien edustajien osallistuminen toimielinten asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Konsensushenkinen rakenne on vaativa ja raskaskin toimintatapa, mutta se sitouttaa laajat kuntalaisryhmät yhteisiin tavoitteisiin, päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Siten myös moniulotteisia näkökulmia sisältävässä kuntien yhdistymisen arvioinnissa ja päätöksenteossa valtuusto on sekä pätevä että toimiva mekanismi.
Valtuuston strateginen rooli on tehdä merkittävimmät ja pitkälle tulevaisuuteen perustuvat ratkaisut. Valtuutetuille kuntalaisilta saatu mandaatti, kuntalaisten kuuleminen, asiantuntijoiden kuuleminen, keskustelut oman ryhmän ja muiden valtuutettujen kanssa luovat pohjan. Näiden osviittojen perusteella valtuutettu voi tehdä tietoon, kokemukseen ja omaan tuntemukseen perustavan ratkaisun.
Kansanäänestys liitoksesta on jo lähtökohtaisesti mielestäni kohtuuton kysymys kuntalaisille. Siksi on todella outoa suunnitella sellaista lainsäädännön muutosta, mikä korostaisi kansanäänestyksen merkitystä jopa sitovana suuremman kunnan eduksi ja mitätöisi todella vakavasti paikallishallinnon perustaa ja edustuksellista demokratiaa sekä olisi perustuslain vastainen.
Arto Lepistö
kaupunginjohtaja
Lapuan kaupunki
