Mikkeli löysi keskustansa - Lappeenranta kadotti sen
Ex-asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) oli ainakin muutama vuosi sitten Etelä-Savon vihatuin mies. Vapaavuorta syytettiin katkerasti, kun maakunta ei saanut Ideaparkia Pieksämäelle eikä kolmea muutakaan maakuntakaavaan merkittyä kauppakeskusta. Pieksämäen ohella kauppakeskuksia kaavailtiin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Juvalle, ja kaikki ne olisivat sijainneet keskusta-alueen ulkopuolella.
Mikkelissä tuskin enää valitetaan. Savon suurimmaksi nimitetty kauppakeskus Akseli nousi torin laidalle pari vuotta sitten, ja marraskuussa avataan vielä lähemmäs toria kauppakeskus Stella. Molempiin pääsee helposti jalan, pyörällä tai julkisilla, mutta omalla autollakin onnistuu, kun torin alle rakennettiin pysäköintiluola. Toriparkki palvelee myös torin laidalla neljä vuotta sitten avattua Anttilan tavarataloa ja muita keskustan liikkeitä.
Mikkelin päättäjät antoivat aikoinaan Toivo Sukarin viedä Ideapark-hankkeensa Pieksämäelle. Tuolloin järjettömältä tuntunut vetkuttelu näyttäytyy nyt uudessa valossa. Kun Sukari pölähti Etelä-Savoon suunnitelmineen, Mikkelin nykyinen keskusta oli jo päättäjillä hahmotelmana. Ideaparkin menettämisestä tuli paljon haukkuja, mutta Mikkelin ennen niin unelias keskusta on nyt koko maakunnan kaupallinen keskus – eikä muutokseen tarvittu kuin puoli vuosikymmentä. Tästä sopii kiittää päämajakaupungin kaukonäköisiä päättäjiä, jotka olisivat myös voineet tappaa keskustan suosimalla valtatien varteen rakennettavaa automarkettia.
Samaa kaukonäköisyyttä ja Vapaavuoren käsittelyä olisi kaivannut myös Mikkelin eteläinen naapurikaupunki Lappeenranta, jossa asiat on tehty juuri päinvastoin. Vajaan kolmen vuosikymmenen aikana Lappeenrannassa on onnistuttu kadottamaan kaupungin keskusta. Monikaan ei enää tiedä, mikä on Lappeenrannan keskipiste: näivettyvä vanha liikekeskusta, kauppakeskus Iso-Kristiinan ympäristö kaupungintaloineen ja hotelleineen, valtatien varressa oleva Myllymäen market-alue vai joku muu. Vanha liikekeskusta alkoi tehdä hidasta kuolemaa jo 1980-luvulla, kun aikansa suurimpiin kauppakeskuksiin kuulunut Iso-Kristiina rakennettiin, mutta pian kuolonkelloja alettiin soittaa jälkimmäisellekin, kun kuutostien varrella olevaa Myllymäen aluetta laajennettiin rajusti vuosituhannen vaihteessa.
Hurjimmissa visioissa Lappeenrannan keskustaa oltiin siirtämässä virallisestikin Myllymäkeen. Alueelle nousi markettia toisensa perään, ja asuntojakin, mutta nyt jotkut liiketilat ovat jo tyhjentyneet. Lappeenrannan painopiste on näet liikkunut takaisin keskustan suuntaan: kaupungintalon vierestä purettiin suuri 1960-luvun lopussa rakennettu linja-autoasema ja sen tilalle rakennettiin kauppakeskus Galleria. Uudesta kauppakeskuksesta iloittiin hetki, kunnes taas mentiin: seuraava suuri suunnitelma Lappeenrannassa on lentokentän laidalle tuleva Leirin kauppakeskus, joka olisi vaatimattomasti Kampin keskuksen kokoinen. Lähellä sijaitsee jo iso Prisma, ja jos se saa seuraa, niin Lappeenrannan keskustan hahmottaminen on entistä vaikeampaa.
Lappeenrannan kehitystä sanelee tietenkin kauppa. Se on selvästi vilkkaampaa kuin pienemmässä Mikkelissä. Itäturistit ovat ylipäänsä mahdollistaneet kaupungin laajenemisen, mutta meno on ollut rajua ja hallitsematonta, eikä kaupungin ilmettä ole juuri mietitty. Jos itäturistit jonain päivänä katoaisivat, Lappeenranta ei toipuisi iskusta. Jatkuvan myllerryksen myötä kaupunki on menettänyt identiteettinsä – ainakin jos vanhoilta lappeenrantalaisilta kysytään. Ennen Lappeenranta tunnettiin lehmuksista, linnoituksesta, kasinosta, kylpylästä ja satamasta, nyt kaupunki muistuttaa Vantaan Tammistoa.
Se ei ole yli 350-vuotiaalle, perinteikkäälle kaupungille kunniaksi.
