Näkökulma: Kestävämpää tulevaisuutta budjetoimassa

Suomi on lähtenyt kehittämään niin sanottua ilmiöpohjaista, kestävän kehityksen budjetointia yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa. Kestävän kehityksen budjetoinnilla ei ole yhtä vakiintunutta toimintamallia tai yksiselitteistä määritelmää. Kestävän kehityksen budjetointi ei rajoitu ainoastaan taloudellisiin tavoitteisiin ja resursseihin, vaan siinä myös integroidaan kestävyystavoitteet olennaiseksi osaksi budjetoinnin prosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisten tarpeiden rinnalla otetaan huomioon ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkän aikavälin tavoitteet.

Kuusi kuntaa – Helsinki, Imatra, Kuhmo, Muurame, Oulu ja Turku – työskentelivät vuoden ajan valitsemansa kehitysteeman parissa. Tämän prosessin aikana kunnat määrittelivät budjetoinnin tavoitteet, valitsivat kestävän kehityksen ulottuvuudet, ja pohtivat, miten budjettiin valitaan erilaisia toimenpiteitä. Tärkeänä apuvälineenä tässä työssä käytettiin Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (Reetta) hankkeessa kehitettyä mallia, joka mahdollisti ilmastojohtamisen systemaattisen integroinnin talousjohtamiseen.

Budjetoinnin tavoitteena oli tehdä näkyväksi poikkileikkaavien teemojen vaikutukset ja niihin liittyvät kustannukset jo budjetointivaiheessa. Kunkin kunnan valitsema kehitysteema oli lähtöisin niiden omista strategisista tavoitteista. Teeman valintaan vaikuttivat myös muut kunnassa käynnissä olevat kehitystoimet ja tunnistetut tarpeet. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kestävän kehityksen budjetissa teemoja ovat segregaatio, kestävä talous, tilatehokkuus, palvelutuotannon digitalisaatio ja ilmasto sekä ympäristö.

Kokeilemalla kehittäminen voi tuottaa yllättävän toimivia ratkaisuja. Kehityshankkeen alussa me asiatuntijatkaan emme aina tiedä, mitä lopputuloksena syntyy. On hienoa, kuinka rohkeasti hyvin erilaiset kunnat lähtivät kehittämään ja kokeilemaan kestävän kehityksen budjetointia omista lähtökohdistaan. Kehityshanke voi lähteä liikkeelle yksittäisen toimenpiteen tai toiminnon kokeilusta, eikä koko johtamisjärjestelmää tarvitse uudistaa kerralla.

Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen on iteratiivinen prosessi, joka etenee vaiheittain ja tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan parantamiseen. Se luo laajassa mittakaavassa perustan kestävälle ja vastuulliselle kuntataloudelle, joka huomioi kokonaisvaltaisesti talouden, ympäristön ja yhteiskunnan tarpeet. Budjetoinnin avulla kunnat voivat tunnistaa ne taloudelliset päätökset ja investoinnit, jotka tukevat kestävää kehitystä. Samalla se mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen kestävyyteen liittyviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.

Oli kehityshankkeen tavoitteena laaja systeeminen muutos, kuten Turulla, tai pienempimuotoinen osallisuuden lisääminen, kuten Imatralla, muutos kohti kestävämpää tulevaisuutta alkaa yhdessä tekemällä. Tällainen muutos ei ole pelkästään pinnallista säätämistä, vaan se syventää ja muokkaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla kunta toimii, tuottaa palveluita ja osallistaa kuntalaisia.

Anna Sahiluoma

Kirjoittaja toimii asiantuntijana valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa erityisesti kestävän julkisen hallinnon parissa.

Tutustu kestävän kehityksen budjetointihankkeen tuloksiin täällä.

Julkaisu on tuotettu Kestävän kehityksen budjetoinnin hankkeessa osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki –ohjelmaa.