Paljonko on hieman?
Valtioneuvosto päätti 3.4.2014 julkisen talouden suunnitelmasta
ja valtiontalouden kehyksistä 2015–2018. Myös peruspalveluohjelma (PPO)
valmistui. Täytyy onnitella hallitusta,
sillä Kataisen hallitus onnistui parantamaan juoksuaan ja tuttuun tapaan
kuntien kustannuksella. Nykyinen hallitus jääkin historiaan hallituksena, joka
eniten romutti kuntataloutta. Helppoa se ei ole ollut, mutta sitkeä työ
palkittiin lopulta.
Nyt on määritelty, paljonko on hieman. Hieman on reilut 200
miljoonaa euroa. Peruspalveluohjelman mukaan valtion toimien arvioidaan ensi
vuonna lisäävän kuntien menoja hieman eli nettomääräisesti reilulla 200
miljoonalla eurolla. Se saattaa kuulostaa maallikosta suurelta, mutta kyseessä
on vain uusi määritelmä sanalle hieman.
Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden
rahoitusasemalle. PPO:n mukaan kuntataloudessa on kuitenkin luontevaa pyrkiä
tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliittisen ohjelman
toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien
toteuttamiseen. Tämä hieno toteamus osoittaa, että voimme kunnissa olla
luontevasti huoleti.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotetaan
ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla ja kiinteistöverotuksen prosenttirajoja
muutetaan niin, että eräiden kuntien verotulot kasvavat noin 54 miljoonaa
euroa. Tästähän voisi joku tietämätön kuvitella, että täten vahvistetaan
kuntataloutta. Ehei, ei todellakaan.
Peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 40 milj. eurolla
noiden asiakasmaksujen korotuksen vuoksi ja valtionosuutta alennetaan myös kiinteistöveroprosenttirajojen
muutoksia vastaavasti 54 milj. eurolla. Järjestely on kuulemma kuntatalouden
näkökulmasta kokonaisuutena kustannusneutraali, mikä tässä tapauksessa ei
aiheuta riemunkiljahduksia. Näin innovatiivinen ratkaisu ei varmasti syntynyt helposti.
Eräs helmi PPO:ssa on kunnille niin rakas ja kallis
työmarkkinatuen rahoitusvastuun kehittäminen. PPO:n mukaan kuntien rooli ja
vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Kehyspäätöksen
mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien
työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta
lukien.
PPO:n mukaan työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan
mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden
piiriin. Olkaamme siis kunnissa iloisia, kun saamme oikein urakalla vähemmällä
rahoituksella luoda mahdollisuuksia entistä enemmän.
PPO:n mukaan kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta
kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen
nousuun. Jotta kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä
tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla 1,4 mrd. euroa nykytasoa korkeampi
vuonna 2018.
Tämä merkitsee sitä, että keskimääräiseen
kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,5 prosenttiyksikön korotuspaine. Jos
sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen
kautta, kuntien toimintamenot eivät saisi reaalisesti lainkaan kasvaa seuraavan
neljän vuoden aikana. Ei kait kukaan oikeasti usko tähän pystyttävän.
Jotta kuntatalouden velkaantuminen pysähtyisi, vuosikatteen
pitäisi riittää kattamaan nettoinvestoinnit. Tämä edellyttäisi oletetulla
investointitasolla sitä, että vuosikatteen pitäisi olla noin 2,1 mrd. euroa
nykytasoa korkeampi vuonna 2018. Tämä vastaa laskennallista yli kahden
prosenttiyksikön korotusta keskimääräiseen kunnallisveroprosenttiin. Kunnilla
on edessään vain vaikeita ja surkeita vaihtoehtoja.
Lopuksi huumoria. PPO:n mukaan hallitus pidättäytyy uusien,
kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se
päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta
tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä
rahoittamisesta. Tuo linjaus ei sido hallitusta, jos kuntien menoja lisätään
vaan hieman.
Jukka Männikkö
Talousjohtaja, Tampereen kaupunki
