Kuulemme usein hankkeista ja erilaisista projekteista, joilla etsitään uusia ratkaisuja tuottaa parempia palveluita. Verkostoissa tehtävä työ ja eri toimijoiden yhdessä tuottamat palvelut ovat usein kehitetty hankerahoituksen avulla. Kansainvälistä yhteiskehittämistä näemme kuitenkin harvemmin, mutta siihen kannustetaan eurooppalaisilla rahoitusvälineillä.

Tavoitteena on saada hyvät paikalliset ja alueelliset kehittämistulokset leviämään laajemmin. Oletteko miettineet, miten oma kehittämistyö voisi olla merkittävää muualla tai miten saisimme uusia ideoita omaan toimintaan alueen ulkopuolelta? Opintomatkat avartavat ajattelua ja auttavat näkemään, mitä hyvää omassa kehittämistyössä on ja miten toisaalla Suomessa tai Euroopan unionin muissa maissa on ratkaistu omaan toimintaan liittyviä asioita.

Mallia muualta

Kainuulaiset sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjät jalkautuivat Mallia muualta -teemalla lokakuussa opintomatkalle Berliiniin. Tavoitteena oli löytää ideoita toteuttaa mm. matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa kunnissa. Matkan aikana tutustuttiin berliiniläisiin toimijoihin ja toimintatapoihin heikoimmassa asemassa elävien tukemiseksi. Käyntikohteiden toimintatavat olivat hyvinkin tuttuja: taidetoimintaa, puutyöpajoja, pelejä, musiikkia, yhteistä ruokailua, kahviloita, eläin- ja puutarharyhmiä, psyko-sosiaalista tukea, neuvontaa ja välineitä arjen asioiden hoitamiseen jne.

Toimitilojen ja kokoontumispaikkojen taustalla olivat usein järjestöt, seurakunnat sekä paikalliset vapaaehtoiset. Niillä oli myös roolinsa paikallisessa palveluverkostossa ja kaikki olivat toimineet alueillaan jo vuosikymmeniä, joten toiminta oli tunnettua ja tunnustettua. Monien palvelupisteiden läheisyydessä tai niihin liittyneinä oli myös erilaisia asumisen palveluja, joiden asukkaat saivat palvelupisteissä sisältöä arkipäiviin sekä sosiaalista kanssakäymistä elämäänsä. Päämääränä toiminnassa oli vahvasti tukea ihmisiä auttamaan itseään.

Osallisuuden edistäminen tarvitsee tiloja toteutuakseen

Kainuussa ollaan juuri kehittämissä kunnissa kohtaamispaikkoja. Matkakokemukset Berliinissä vahvistivat tietoa verkostomaisen työotteen välttämättömyydestä. Kaupunki on jaettu alueisiin, joille on koottu tarvelähtöiset palvelukokonaisuudet. Asiakkaiden tarpeita arvioitiin palvelutuottajien verkostopalavereissa ja tarvittavat palvelut asiakkaalle koottiin verkostotoimijoiden palveluista asiakkaan etu ensisijaisesti huomioiden.

Työntekijäresurssit oli mitoitettu niin, että myös työntekijät pystyivät kehittämään toimintaa sekä huomioimaan asiakkaiden osallisuuden toiminnan suunnittelussa. Kaikissa kohteissa pidettiin viikkopalavereja tai kuukausipalavereja, joissa asiakkailla oli mahdollisuus tuoda omia ideoita esille toiminnan suunnittelussa huomioitavaksi – olla osallisia.

Kynnyksettömiä neuvontapisteitä on kaupunginosissa osana palveluverkostoa. Niissä ihmiset voivat asioida luottamuksellisesti ja ketään ei kirjata järjestelmiin. Tämä mahdollistaa myös paperittomien asioinnin ja avun saamisen. Kävijöille tarjotaan luottamuksellisesti yksilöllistä neuvontaa ja he voivat osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin ja retkiin. Kävijät voivat hyödyntää samalla tarjolla olevia palveluja tietokonetta, pesukonetta, keittiötä, peseytymistiloja sekä saada päiviinsä mielekästä sisältöä ja sosiaalisia kontakteja.

Tällaiset palvelupisteet torjuvat yksinäisyyttä, eivätkä edellytä asiakkuutta tai diagnooseja sekä vastaavat asukkaiden tarpeisiin ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Juuri näitä asioita pohditaan myös meillä alueilla, missä lähipalvelujen väheneminen uhkaa ja etäisyydet ovat pitkät.

Yhteistyöllä kootut avoimet tilat tuottavat hyvinvointia monella tavalla ja tuovat paikallisesti toimiessaan mahdollisuuden asukkaiden kohtaamiseen, mielekkääseen toimintaan ja monia palvelujen tuomiseen tarvittaessa lähelle. Monenlaisia avoimia tiloja, olohuoneita ja kohtaamispaikkoja on perustettu kehittämishankkeilla ja niiden juurruttamiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan vahvaa verkostoyhteistyötä asukkaiden, järjestöjen, kuntien ja maakuntien välillä.

Rahoitusta kansainvälistymiseen on saatavana

Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisiä hankehakuja on Suomessa järjestetty tällä ohjelmakaudella kaksi. Ensimmäinen kansainvälinen osallisuustoimintalinjan suomalaishanke on käynnistynyt: VALO – Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen -hanke toimii Kaakkois-Suomessa ja yhdessä bulgarialaisen kumppanin kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö voikin olla luonteva osa kehittämistoimintaa ja parhaimmillaan eurooppalainen yhteistyö on rikastuttava kokemus. Se tarjoaa tuoreen näköalapaikan siihen, miten aikamme ongelmiin on toisaalla tartuttu. Mekin voimme esitellä hyviä käytäntöjämme muille. Esimerkiksi suomalainen asunnottomuus- ja nuorisotyö ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen tuodaan usein esiin kansainvälisillä hankeareenoilla ja raporteissa.

Kansainvälinen ulottuvuus on muistettava huomioida jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Käytännöt ja rahoitusperiaatteet ovat erilaiset kussakin maassa. Myös toisistaan poikkeavat toimintakulttuurit ja -ympäristöt tuovat oman mausteensa hankearkeen, kuten Kainuun ja Berliinin erilaisuus väestömäärän osalta, mikä luo tosistaan poikkeavat edellytykset palvelujen järjestämiselle. Hyvien kumppanien löytäminen vie aikaa ja kumppaneiden löytämistä edesauttavat opintomatkat, seminaarit ja erilaiset vaihto-ohjelmat, kuten Erasmus+.

Myös sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokra on jäsen kansainvälisen yhteistyön verkostoissa. Sokra kerää tietoa eurooppalaisesta osallisuustyöstä ja tukee kotimaisia hankkeita kansainvälisyyden huomioimisessa. Suomalaisia onnistumisia esitellään eri yhteyksissä ja julkisella rahoituksella kehitettyjen hyvien käytäntöjen toivotaan leviävän kaikkien yhteiseen käyttöön.

Kirjoittajat: Ritva Sauvola, aluekoordinaattori, ja Veera Laurila, aluekoordinaattori, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Lue lisää:  Opintomatkaraportti Berliinistä

Lisätietoa kansainvälisen toiminnan rahoituksista:

-Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisen yhteistyön alusta https://ec.europa.eu/esf/transnationality/

-Euroopan alueellinen yhteistyö http://www.rakennerahastot.fi/web/eay/etusivu

-Maaseudun kehittäminen https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/kansainvalisyys/

-Erasmus+ – EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/about_fi ja Opetushallitus http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus

Lisälukemista osallisuuden edistämisestä eurooppalaisesta näkökulmasta: http://www.voicesofculture.eu/wp-content/uploads/2018/10/FINAL-Brainstorming-report-SD7-Social-inclusion.pdf

Luitko jo?