Tieto on valtaa – valta kansalle
Suomen on sanottu menettäneen etulyöntiasemansa tietoyhteiskuntakehityksessä. Osin tämä on totta, osin tilastoharhaa. Onneksi hyviäkin esimerkkejä löytyy.
Erityisesti julkisella sektorilla olisi paljon parannettavaa. Sähköisillä palveluilla ja ICT:n avulla toimintaprosesseja uudistamalla voitaisiin parantaa tuottavuutta. Vain 0,25 prosentin parannus julkisen sektorin tuottavuuteen keventäisi kestävyysvajettakin yhdellä prosenttiyksiköllä. Eli todella paljon.
Miksi juuri nyt on aika toimia? Olen puhunut ainutkertaisesta aikaikkunasta. Julkiselta sektorilta on lähivuosina lähdössä eläkkeelle runsaasti työntekijöitä. Jos heidän tilalleen palkataan samoihin tehtäviin uudet työntekijät, on jonkin ajan kuluttua edessä kallis ja kaikkien kannalta hankala toimintojen uudelleenjärjestely.
Nyt kunnissa olisi mahdollisuus uudistaa prosessit nykyaikaisiksi henkilöstönkin kannalta mahdollisimman kivuttomasti. Kuntauudistuskin tarjoaa tähän ajallisesti hyvän mahdollisuuden.
Miksi toimintatapojen uudistaminen on tärkeää? Siksi, että pelkkä ICT:n käyttöönotto ei lisää tuottavuutta. Pahimmillaan se vain lisää kustannuksia, kun huonosti toimivaan prosessiin lisätään ICT-kustannuksia tai ylläpidetään useita päällekkäisiä toimintoja.
Keskeistä on johtaminen. Yhdyn arvioihin heikosta johtamisesta. Johtamani työryhmä esitti jo vuonna 2001 julkisen sektorin johdon koulutusjärjestelmää uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Parannustakin on tältä osin tapahtunut, mutta vielä on paljon tehtävää.
Oma suosikkiteemani on tiedolla johtaminen. Erityisesti julkishallinnossa on otettava pitkiä askelia kohti nykyaikaista johtamista. Se ei tarkoita enää tiedon tuottamista vain johtoa varten, vaan ajantasaisen tiedon automaattista hyödyntämistä koko organisaatiossa.
Tietoyhteiskunnan keskeinen tekijä on tieto. Tiedon hyödyntämisen ja jatkojalostamisen edellytyksenä on tiedon avoimuus ja saatavuus. Julkisten tietovarantojen avoimuutta on nyt onneksi ryhdytty määrätietoisesti edistämään.
Toinen suosikkiteemani on demokratia. Uuden teknologian sovellukset tarjoaisivat mahdollisuuden viedä kansanvalta aivan uudelle tasolle. Nykypäättäjiltä olisi vuoden 1906 eduskuntauudistus jäänyt tekemättä. Säätyvaltiopäivät olisi vain viety nettiin eli avattu Säätytalolla pidettävät kokoukset kaikelle kansalle. No, nykyisin ”edistykselliset” kunnat avaavat valtuustot netistä katsottaviksi.
Entinen kansanvallan edistämisen mallimaa Suomi on vajonnut YK:n tilastoissa (2008) e-demokratian edistämisessä sijaluvulle 45. Ylsimme samaan kuin Honduras, mutta hävisimme esimerkiksi Botswanalle.
Meilläkin olisi mahdollisuus avata asioiden valmistelu, päätöksenteko ja seuranta siten, että aito kunnallinen itsehallinto toteutuisi. Sehän tarkoittaa kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Eikä sillä tarkoitettane vain kerran neljään vuoteen äänestämistä.
Nykyaikaiset työvälineet tarjoaisivat paljon mahdollisuuksia mm. kaavoituksessa ja palvelujen järjestämisessä. Jos Savonlinnan oopperajuhlat pystyivät tuottamaan kokonaisen oopperan kansainvälisen nettiyhteisön voimin, niin kyllä kai yksi kunnallinen kaavakin siten syntyisi. Miksi tuntikaudet verkossa virtuaaliyhteiskuntia rakentavat nuoret eivät voisi rakentaakin omaa kuntaansa? Samoilla välineillä.
Kolmas huoleni on ylikorostunut teknologianäkökulma. Edelleen pohditaan teknologiaa, ei sisältöjä. Palveluja tilattaessa kiinnostaa enemmänkin palvelun sisältö ja laatu, kuin millaisilla välineillä se toteutetaan. Miksi IT-palvelujen yhteydessä on toisin?
Jouni Backman
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ICT 2015 seurantaryhmän jäsen
