30 kuntaa saa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta

Tänä vuonna kunnille jaettiin harkinnanvaraisia valtionosuuden korotuksia yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kaikkiaan valtion ”joululahja” talousvaikeuksissa oleville kunnille lähtee 30 paikkakunnalle eri puolille Suomea. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 valtionosuuden korotuksia jaettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa.

Euromäärissä mitattuna suurimmat valtionosuuden korotukset kuittasivat Hyvinkää, Kirkkonummi ja Vaasa, joille kaikille myönnettiin 2,2 miljoonan euron lisäpotti. Kun avustuksia vertaillaan euroa/asukas mallilla, niin suurimman asukaskohtaisen potin sai vajaan 2600 asukkaan Konnevesi ja 1700 asukkaan Jämijärvi, joille molemmille korotusta valtionosuuteen myönnettiin 185 euroa asukasta kohden. Konnevesi sai 480 000 euroa ja Jämijärvi 315 000 euroa.  

Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, verotulojen yleisellä vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Rahat tuli tarpeeseen

Yksi valtionosuuden korotusta saaneista kunnista on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva 3000 asukkaan Veteli. Kunta haki miljoonaa euroa, mutta korotusta myönnettiin 560 000 euroa.

-Meillä ongelmana on väestön ikärakenne. Meillä on paljon vanhuksia ja se tietää paljon sote-puolen kustannuksia. Tämä vuosi oli meillä budjetoitu 700 000 euroa miinukselle ja ensi vuodellekin on tulossa alijäämäinen budjetti, Vetelin kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä kertoo.

Vuoden 2023 alussa starttaavat hyvinvointialueet eivät paljon toimintamalleja muuta tämän hetkiseen verrattuna. Jo nyt sotepalvelut hoidetaan maakunnallisesti Soiten toimesta.

-Näyttää siltä, että ainakin siirtymävaiheessa meidän kaltaiset ikärakenteeltaan haastavat kunnat voivat vähän pärjätä. Suurin etu tulee siinä, että pystymme jatkossa entistä paremmin ennakoimaan sen, mitä pystymme investoimaan ja minkä verran meillä on rahaa käytössä, kun vaikeasti ennakoitavat sote-kustannukset siirtyvät meidän vastuulta pois, Jyrkkä arvioi.

Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2019–2020 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2020 tilinpäätösten tietoja.

Täältä löytyy lista valtionosuuden korotuksia saaneista ja hakeneista kunnista