Ammatilliseen koulutukseen uutta suuntaa
Koulutussopimus on malli, jolla ammatillista koulutusta voidaan suunnata uusille vesille. Tänään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovutetun esityksen mukaan koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen ja muodostaisi pitkälle yhtenäisen toimintamallin oppisopimuksen kanssa.
Asiaa pohtineiden selvityshenkilöiden rehtori Maija Aaltolan ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yksinkertaistaisi ja uudistaisi työpaikalla tapahtuvan oppimisen nykymalleja. Turhaa byrokratiaa esitetään vähennettäväksi ja opettajat kiertäisivät entistä enemmän kentällä oppilaiden parissa.
– Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja monipuolistaa yhteistyössä työelämän kanssa. On tärkeää, että jokainen opiskelija löytää itselleen sopivimman koulutuspolun yhdistelemällä entistä joustavammin työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Muutoksia tulossa
Koulutussopimuksen lähtökohtana on, ettei opiskelijalle makseta korvausta työpaikalla opiskelusta. Halutessaan työnantaja voisi toki maksaa opiskelijalle korvausta, ilman että heidän välille syntyy työsuhde. Myöskään työpaikalle ei maksettaisi koulutuskorvausta, ellei merkittävä osa ohjauksesta ole työpaikan edustajan vastuulla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityksen mukaan laadukas työpaikalla tapahtuvan koulutuksen kokonaisuus vaatii opettajuudelta muutoksia. Opettajalla tulee olemaan nykyistä suurempi rooli ja vastuu huolehtia ja varmistaa, että työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutuu suunnitelmallisesti ja laadukkaasti.
Oikeaan suuntaan
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä (AMKE) selvitystyön linjauksia pidetään oikeina.
-Parasta esityksessä on, ettei tässä haluttu lähteä luomaan uutta keskusjohtoista byrokratiaa. Koulutussopimus jämäköittää oppimista työpaikoilla, arvioi toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavassa järjestössä seurataan herkällä korvalla, miten uudistusta viedään käytäntöön. Suurin uhkakuvakin uudessa mallissa on jo selvillä.
-Herkkä kohta on se, miten käytännön työelämässä toimitaan. Onko yrityksessä paljon opiskelijoita ja vähän palkkaa saavia työtekijöitä. Ammatillisen koulutuksen tarkoitus ei ole viedä leipää keltään, Lempinen korostaa.
Asiasta valtioneuvoston nettisivuilla
