Ammattikorkeiden uusi rahoitusmalli pelottaa pääkaupunkiseudun johtajia
Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajat ovat kirjelmöineet opetusministeri Jukka Gustafssonille huolestaan hallituksen esittämää ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia kohtaan. Malli perustuu sataprosenttisesti tuloksiin, eikä siinä ole muita, esimerkiksi opiskelijamääriin perustuvia, indikaattoreita.
Hallituksen esityksessä rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen.
Apulaiskaupunginjohtajat toteavat, että lähtökohtaisesti tuloksiin perustuvat rahoituselementit ovat kannatettavia. Ne tukevat kustannustehokasta päätöksentekoa ja kirittävät toimeenpanoa eli ammattikorkeakoulujen suorituskyvyn parantumista. Kuitenkin ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle ammattikorkeakoulusektorilla on erityisen haastava tilanteessa, jossa samanaikaisesti järjestelmästä leikataan 126 miljoonaa euroa.
Uusi rahoitusmalli olisi erityisen haastava pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluille. Rahoitusmallin yksi indikaattori olisi 55 opintopistettä lukuvuodessa opiskelevien lukumäärä. Pääkaupunkiseudulla opiskelijat joutuvat käymään kalliiden elinkustannusten takia työssä opiskeluaikana, mikä hidastaa opintojen etenemistä. Lisäksi kriteeri on erityisen haasteellinen aloilla, joilla opiskelijat työllistyvät jo ennen kuin saavat tutkintonsa valmiiksi.
Opintotuen saamisen raja on, että opiskelija suorittaa 45 opintopistettä. Apulaiskaupunginjohtajat esittävät rahoitusindikaattoriksi 45 opintopistettä vuodessa opiskelevien määrää, jotta se olisi sama KELA:n vaatimusten kanssa.
Lisäksi apulaiskaupunginjohtajien mukaan työllistymistä kuvaavan indikaattorin tulisi olla painoarvoltaan esitettyä (3 %) suurempi (esim. 5 %), sillä ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on järjestää sellaista koulutusta, josta valmistuneet työllistyvät alansa työtehtäviin ja joiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita.
Strateginen rahoitus pitäisi ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi vähintään 10 %:n osuudella. Tähän tulisi sisältyä ammattikorkeakoulujen profiilin mukainen rahoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnalliset koulutusvastuut esim. osteopatia, apuvälinetekniikka, konservointi, musiikki, turvallisuus- ja rikosseuraamusala.
Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
