Etelä-Karjalan Eksote on sukkela tietotekniikassa
Palvelut pelaavat, ja asiakkaat kehuvat. Kustannuksetkin on saatu taittumaan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän alkutaival kuulostaa hyvältä.
Kiusallinen valuvika on kuitenkin ilmennyt, ja se on talouden alijäämä.
Eksoten mallissa jäsenkunnat antoivat 2010 alussa sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämisvastuun kuntayhtymälle, ja siellä on myös päätösvalta.
Kuntien palkkalistoilla ei ole omia sosiaali- ja
terveyspalveluiden tuottajia eikä johtajia. Kunnan ja kuntayhtymän välisen perussopimuksen valvonta on annettu kunnanjohtajan ja hallintojohtajan tehtäväksi.
Edustajat yhtymän valtuustoon nimeää kunnanvaltuusto.
Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen myöntää, että jotkut kunnat kaipaavat takaisin menettämäänsä demokraattista ohjausvaltaa.
– Kunnilla on epärealistisia odotuksia, että kaiken pitäisi muuttua ykskaks halvemmaksi.
Itkosen kokemuksen mukaan tavallinen kansalainen kaipaa ennen muuta palveluita.
Potilastiedot automaatilla
Tärkeimpänä tuottavuuden kasvun kannalta Itkonen pitää voimakasta panostamista tietotekniikkaan.
Itkonen soveltaa käytäntöön oppeja, joista hän väitteli tohtoriksi 1997. Väitöskirjan nimi oli enteellisesti Tietoteknisesti tuettu terveydenhuollon alueellinen yhteistyö
– Meillä esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäri kirjautuu henkilökortilla sisään tietojärjestelmään kerran päivässä eli heti töihin tultuaan. Pääkaupunkiseudulla ei integraatiota ole vielä toteutettu ja lääkärit valittavat, että heidän on kirjauduttava järjestelmiin monta kertaa päivässä. Mutta pääkaupunkiseutu onkin tietotekniikan takapajula, Itkonen heittää.
Eksotessa myös asiakkaat totutetaan käyttämään tietotekniikkaa. Tullessaan terveyskeskukseen tai sairaalaan potilas ilmoittautuu tietojärjestelmään automaatilla. Hän voi myös itse tarkistaa potilastietonsa eikä henkilökunnan tarvitse niitä erikseen kysellä.
Tieto ilmoittautumisesta menee järjestelmän kautta tutkimushuoneeseen. Järjestelmä muistuttaa automaatilla tapahtuvaa lähtöselvitystä lentoasemilla. Netin kautta hoituvat myös ajanvaraukset.
Alijäämän maksamisesta epäselvyyttä
Yhtymän rahoituspohja kuitenkin mättää, sillä alijäämää kertyi viime vuodelta lähes kymmenen miljoonaa euroa. Kunnat ovat kattaneetkin alijäämiä, mutta epäselvyyttä on siitä, kenen pitää maksaa ja kuinka paljon.
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen sanoo Eksoten alimitoittaneen palvelujen hinnat. Imatra ostaa Eksotesta vain erikoissairaanhoidon, mutta on silti yhtymän toiseksi suurin maksaja heti Lappeenrannan jälkeen.
– Kaikki jäsenkunnat haluavat ulkopuolisen konsultin selvityksen yhtymän hallintomallista ja alijäämien syistä. Itse Eksoten toimintaa ei aseteta kyseenalaiseksi, Lintunen korostaa.
Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 9/2012.
