Etelä-Savossa selvitettiin aurinkoenergian ja maalämmön tuotannon potentiaalia – Eniten sopivia aurinkoenergiavoima-alueita löytyy Mikkelistä ja toiseksi eniten Juvalta
Selvityksen mukaan Etelä-Savossa on 16 potentiaalista teollisen kokoluokan aurinkovoima-aluetta. Kuvassa aurinkopaneeleja Hyvinkäällä. (Kuva: Milka Alanen)
Etelä-Savon maakuntaliitto on selvittänyt maakunnan potentiaalia uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Selvitykset antavat kattavat tiedot maakunnallisen ja paikallisen aurinko- ja geotermisen energiantuotannon edellytyksistä, edistämiskeinoista ja vaikutuksista maakunnan alueella.
Maakuntaliiton mukaan tehtyjä selvityksiä aiotaan hyödyntää Etelä-Savon maakuntakaavan ja energiastrategian laadinnassa.
– Emme Etelä-Savossa tahdo jäädä energiamurroksen jalkoihin. Selvitykset uusiutuvasta energiasta auttavat kuntia ja yksityisiä toimijoita suunnittelemaan energiaratkaisuja pitkällä tähtäimellä, sanoo aluesuunnitteluasiantuntija Päivi Rahikainen maakuntaliitosta.
– Geoenergialla ja aurinkoenergialla voidaan vahvistaa omaa energiavarmuuttamme. Ne ovat paikallisia energialähteitä ja saavutettavissa monilla alueilla maakunnassamme.
Aurinkovoimaloista kiinteistöverotuloja
Selvityksen mukaan maakunnassa on 16 potentiaalista teollisen kokoluokan aurinkovoima-aluetta. Lähtökohtana oli löytää vähintään yksi kohde jokaisesta kunnasta, jotta selvitys kattaisi tasaisesti koko maakunnan.
Potentiaalisimmat alueet löytyivät Mikkelin (4 aluetta), Juvan (3), Savonlinnan (2) ja Kangasniemen (2) kunnista. Pieksämäellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Hirvensalmella ja Rantasalmella alueita löytyi yksi kustakin kunnasta.
Selvityksen kriteereinä olivat yli 20 hehtaarin alueet ja riittävän lyhyt etäisyys suurjännitelinjaan sekä muuntoasemaan, aluetta ympäröivä tiestö ja maanpeitteen laatu.
Aurinkoenergian taloudellisten vaikutusten osalta arvioitiin, kuinka paljon kunnalle tai kaupungille kertyisi kiinteistöverotuloja aurinkovoimapuiston elinkaaren (40 vuotta) ajalta.
Laskelmien mukaan 16 alueen toteutuminen tarkoittaisi noin 1248 miljoonan euron kokonaisinvestointikustannuksia. Sijaintikunnat saisivat yhteensä noin 255 miljoonan euron kiinteistöverotuoton puistojen 40 vuoden käyttöiän aikana, maakuntaliiton tiedotteessa kerrotaan.
Kiinteistöverotuotto on laskettu siten, että yhden hehtaarin aurinkovoimalan pinta-alasta maksetaan noin 3 350 euroa kiinteistöveroa vuosittain. Kiinteistöverotuoton arvio perustuu olemassa oleviin esimerkkeihin ja asiantuntija-arvioon.
Geoenergia eli maalämpö
Geoenergian eli maalämmön hyödyntämisen osalta paras laajahko alue sijoittuu Pieksämäen alueelle sekä Mikkelin ja Mäntyharjun rajalle. Geoenergialla tarkoitetaan maankuoreen varastoitunutta lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää lämmitykseen.
Maalämmön potentiaalin selvittämisen katsotaan olevan hyödyllistä tietoa yksityisen ja julkisen sektorin rakennushankkeisiin, sillä maalämmön entistä parempi hyödyntäminen auttaa parantamaan rakennusten energiatehokkuutta.
– Viime vuosikymmenellä Suomessa on havaittu merkittävää kasvua geoenergian suosiossa, ja tämä selvitys pyrki hahmottamaan alueen potentiaalia ja osoittamaan erityisen suotuisat alueet maalämmön hyödyntämiselle, Rahikainen kertoo maakuntaliiton tiedotteessa.
– Selvityksessä esitetään periaatteita, joiden avulla voidaan edistää maalämmön käyttöä julkisen rakentamisen projekteissa.
Tehdystä selvityksestä todetaan, että siinä ei tarkasteltu vaakasuuntaisten maalämpöputkisto-järjestelmien toteutusmahdollisuuksia eikä lämpökeruuputkistojen sijoittamista vesistöihin. Painotus oli ainoastaan porattujen lämpökaivojen käyttöpotentiaalissa.
