Hallitus vie kuntarakennelain eduskuntaan
Valtioneuvostolle jäisi esityksessä valta tehdä pakkoliitoksia taloudellisin perustein.
Hallitus on antanut eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Lain nimike muuttui kuntajakolaista lain sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Sen jälkeen kunnilla olisi vuosi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset.
Kuntarakennelakiin on tarkoitus lisätä säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia muutettaisiin siten, ettei kuntien yhdistyminen heikentäisi kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan edessä on vaativa muutos, jossa tarvitaan tiivistä kuntien ja valtion yhteistyötä.
– Tärkeintä on, että kunnat nyt lähtevät perusteellisesti selvittämään kuntaliitosten mahdollisuudet, hyödyt ja haitat. Tavoitteena on saada kaikkialle Suomeen muodostettua tulevaisuuden kannalta vahvat, elinvoimaiset kunnat. Valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen eri vaiheissa, niin selvitystyössä kuin uuden kunnan rakentamisessakin, Virkkunen sanoi.
Pakkoliitos mahdollista taloudellisin perustein
Esityksen mukaan päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuustojen sitä vastustaessa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ollessa kyseessä.
Vuosina 2014 – 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä kunnille maksettaisiin yhdistymisavustuksia ja korvattaisiin mahdolliset valtionosuuden menetykset.
Yhdistymisavustuksen perusosa olisi kuntien yhdistymistä kohden 2 – 10 miljoonaa euroa riippuen yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä.
Talousperusteen täyttävän kunnan ollessa mukana yhdistymisessä maksettaisiin lisäosaa, joka olisi 150 euroa talousperusteen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin uudelle kunnalle yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka. Lisäksi kunnat saisivat avustusta yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Kriteerit velvoittavat liitosselvitykseen
Kuntarakennelakiesityksen mukaan kunnan tulisi selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja, 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä 3) kunnan taloudellinen tilanne.
Lisäksi kunnan tulisi osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta.
Selvitysalueet vähintään 20 000 asukkaan kokoisiksi
Palveluperusteen mukaisesti kuntien tulisi muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan selvitysalueita. Lisäksi työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet määrittelevät selvitysaluetta erityisesti kaupunkiseuduilla.
Kunnat voisivat hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta laissa säädetyillä perusteilla.
Laissa säädettäisiin Helsingin metropolialueen kuntia koskevista selvitysperusteista, jotka korvaisivat muualla maassa sovellettavat työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat perusteet.
Kielilain muutokset koskevat kunnan kielellisen jaotuksen määräytymistä, pöytäkirjakieltä, kilpien ja paikannimien merkitsemistä sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieltä.
