Harvaan asutuille alueille etsitään uutta potkua
Elämään harvaan asutuilla alueilla on tarvetta kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Harvaan asutut alueet pysyvät hengissä, kunhan alueille annetaan elämisen mahdollisuus. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä luovutti perjantaina loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle.
Perinpohjaisessa raportissa on käsitelty harvaan asuttujen alueiden ongelmia useista eri näkökulmista. Eikä raportti ole mikään nukkavieru listaus pielessä olevista asioista, vaan yli 40 toimenpide-esitystä käsittävä raportti, jotka toteutuessaan vahvistavat maan harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta.
Toimenpide-ehdotuksien laaja kirjo
Työryhmän varapuheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä korostaa toimenpide-esitysten olevan tehokkaimmillaan silloin, kun niitä lähdetään toteuttamaan laajalla rintamalla. Työryhmän työssä ovat esille nousseet muun muassa infran kunto, koulutuksen järjestäminen eri asteilla, työpaikkojen luominen, palveluiden joustava saaminen, turvallisuus ja erilaiset verotukselliset kannustimet.
-Yksittäisillä toimenpide-ehdotuksilla ei ongelmaa ratkaista, vaan kyse on eri toimenpiteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Saavutettavuus on ihan olennainen seikka, samoin mielenkiintoinen selvitettävä asia on Norjan mallin mukaiset verohuojennukset. Koulutuslinjaukset ovat erittäin tärkeitä asioita. Meillä on Kuhmossa käynnistymässä ammatillisen koulutuksen palauttaminen maaseudulle. Samoin luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on maaseudulle tärkeä tekijä, Tytti Määttä toteaa.
Yksi keskeisimmistä, jokapäiväisistä haasteista tällä hetkellä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen myös näillä alueilla.
-Tulevaisuuden paikkariippumaton työ mahdollistaa asiantuntijatyön tekemisen maaseudulta. Samaan aikaan paikkasidonnaisen osaavan työvoiman saatavuus tulee turvata alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Keskeistä on, että alueella on saatavilla toisen- ja korkea-asteen koulutusta vaikkapa Ruotsin mallin mukaisissa oppimiskeskuksissa. Tärkeää on saada liikkeelle innovatiivisia kokeiluja alueille ja myös seurata toimenpiteiden toteutumista, Määttä kannustaa.
Verohuojennuksia muuttoa vauhdittamaan?
Mielenkiintoinen avaus työvoiman saatavuuden varmistamisessa ovat erilaiset verotukselliset edut työn perässä harvaan asutuille alueille muuttaville. Verohuojennus, opintolainan anteeksi saaminen 2600 euron verran vuodessa, työnantajamaksujen poistaminen, syrjäseutulisän käyttöönotto valtion ja kunnan tehtävissä sekä sähköveron tasaus alueellisesti. Tosin veroetujen suhteen vaaditaan laajempaa perustuslaillista ennakkoarviointia.
Työryhmän puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Anne Kalmarin mukaan valtaosa loppuraportin sisältämistä kymmenistä toimenpiteistä on otettu mukaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan.
-Parlamentaarisin toimin edistettäviä ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivia ratkaisuja löytyi niin verotuksellisista keinoista, alueellisista tukimahdollisuuksista, normien purusta, lainsäädännön muutoksista, uusista toimintatavoista kuin rahoituksen lisäämisestä, totesi Kalmari.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan harvaan asuttujen alueiden merkitys Suomelle on tiedossa.
-Harvaan asuttujen alueiden menestyminen on keskeinen tavoite koko Suomen menestymisen kannalta. Alueilla asuvien ihmisten hyvinvointi ja siellä sijaitsevien luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyödyntäminen koko maan hyvinvoinnin lisäämiseksi on nostettava politiikan keskiöön, minkä tämä raportti myös tekee, totesi Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimiva ministeri Leppä.
Totta. Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.
Taas kerran yksi työtyhmä, jossa tärkeintä on työryhmän jäsenten oman profiilin nosto. Avaimet elinvoiman luomiseen ja maaseudun vetovoimaisuuteen ovat kunkin kunnan omassa päätöksenteossa eikä listaamalla itsestään selvyykyksiä periaatteella ”jospa joku tekisi ja tukisi”. Keskusta on ollut ns maaseudun asialla olemassa olonsa ajan, ja jos kykyä ja keinoja maaseuden pelastamiseen olisi ollut, se oli jo tapahtunut. Työryhmän ideoinnilla on lähinnä näyttävän uutioinnin arvo, maaseudun elämään sillä ei tule olemaan vaikutusta. Se juna meni jo.