Helsingin opetusviraston saama kritiikki päätösten valmistelun tasosta ei näytä laantuvan. (Kuva: Ville Miettinen)

Helsingin opetusviraston kouluverkkotarkastelun saama reipas arvostelu jatkuu. Yhdessä koulussa ihmetellään koulutilan laskutapaa, toisessa kaupungin oman linjauksen vastaista esitystä.

Opetusviraston ja koulujen näkemyserot kouluverkon muutoksista Helsingissä  ovat edelleen laajentuneet. Opetusvirasto esittää koulujen hallinnollisia yhdistämisiä Koillis-Helsingissä. Osaa opetusviraston esityksen tietoja pidetään vanhentuneina, osaa virheellisinä ja osaa väärin tulkittuina.

Kuntalehti 13/2014 (ilm. 13.11.) kirjoitti Helsingin opetusviraston tiedon jakamiseen, tiedottamiseen ja päätöksenteon valmisteluun kohdistuneesta arvostelusta, joka on suututtanut niin luottamushenkilöitä kuin kuntalaisia.

Perjantaina 21.11. julkaistussa esityksessä  ehdotetaan Suutarilan yläasteen yhdistämistä Töyrynummen ala-asteeseen.

Opetusviraston esityksen sisältämät tiedot Suutarilan yläasteen tiloista ovat väärät, koulusta kerrotaan. Koulun pinta-ala ja hyötypinta-ala eivät ole niin suuret kuin virasto ilmoittaa, eikä koulussa ole ylimääräisiä oppilaspaikkoja vaikka virasto niin sanoo.

Koulun edustajien toistuvista pyynnöistä huolimatta opetusvirasto ei ole kertonut, millä perusteella se on päätynyt ilmoittamiinsa lukemiin tilasta ja siten ylimääräisistä oppilaspaikoista. Lopulta koulun eräät opettajat laskivat tilat itse.

Vanhat tunnusluvut ovat piilossa
mutta niitä voi soveltaa

Tiedot tilan laskentaperusteista selvisivät vasta käymällä opetusvirastossa arkkitehdin juttusilla. Laskelmat eivät perustu Opetushallituksen voimassa oleviin tunnuslukuihin tilasuosituksista.

Jos ne perustuisivat, Suutarilan ylä-aste olisi passeli 330-350 oppilaalle. Siellä on tällä hetkellä 330 oppilasta. Opetusviraston mukaan tilaa on 504 oppilaalle.

Käyttämällä vanhaa laskentakaavaa virasto on siis saanut kouluverkkoesitykselle suotuisammat luvut.

Tässä ei sinänsä ole teknisesti mitään väärää. Opetushallituksen yliarkkitehdin Reino Tapanisen mukaan koulutuksen järjestäjällä on oikeus ja velvollisuus järjestää koulutilat tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

– Uudet tunnusluvut eivät ole normeja vaan ne on tarkoitettu suunnittelun tueksi. Ne ovat suuntaa antavia ohjeita, minkä kokoisiksi kouluja suunnitellaan.

– Koulutuksen järjestäjä on vastuussa, että tilat ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset.

Työtapojen muutoksen takia nykyään ohjeistetaan väljemmällä tavalla jaettaviin, joustavampiin ja monikäyttöisempiin tiloihin. Entisenkaltaisia määräkokoisia ja -muotoisia luokkahuoneita ei ole pakko rakentaa, vaan opetustilat voidaan haluttaessa järjestää myös suuremmaksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.

Kukin koulu voidaan mitoittaa ja tilat jakaa yksilöllisesti koulun toiminta-ajatuksen ja opetussuunnitelman mukaisesti.

– Koulurakennuksen mitoitukseen vaikuttavat esimerkiksi oppilaiden kokonaismäärä, viikkotyöjärjestys ja sen mukainen tilojen tehokas käyttöaste, opetusryhmien määrä, ryhmäkokojen vaihtelu ja opetussuunnitelmaan perustuva oppiaineiden välinen yhteistyö. Opetustilanteet eivät ole niin staattisia kuin ne ovat olleet vielä parikymmentä vuotta sitten, Tapaninen sanoo.

1990-luvun alusta peräisin olevia tunnuslukuja, joihin opetusvirasto on perustanut laskelmansa, ei ole julkisesti saatavilla sähköisesti.

Miksi tunnusluvut eivät ole julkisesti saatavilla, vaan ne on poistettu Opetushallituksen internetsivuilta, yliarkkitehti Reino Tapaninen?

– Juuri sen takia, että ne ovat vanhentuneet.

Kriteerejä muokataan

Suutarilasta muutaman kilometrin päässä Tapanilassa opetusvirasto esittää Tapanilan ala-asteen hallinnollista yhdistämistä Hiidenkiven peruskouluun.

Alueella on jo luovuttu koulutiloista ja suunnitelmana on jatkaa koulutiloista luopumista, vaikka oppilasmääräennuste on nousussa ja tulevina vuosina näyttää syntyvän parinsadan oppilaspaikan vajaus.

Tämä on vastoin kaupungin omia koulutuspoliittisia linjauksia, joiden mukaan koulutiloista luovutaan vain, jos oppilasmäärät laskevat muutoin kuin tilapäisesti.

Kesällä suljetussa Tapanilan ala-asteen sivurakennuksessa opiskeli 60-70 oppilasta, heidän siirtonsa toiseen rakennukseen toi tilastoihin vain 30 oppilaspaikan vaikutuksen tehostetulla laskutavalla. Laskutavan seurauksena Tapanilan ala-asteen kapasiteetti näyttää 25 ylimääräistä oppilaspaikkaa.

– Tässä on kyse kahdesta eri asiasta: tilojen laskennallisesta kapasiteetista ja tiloissa opiskelevien oppilaiden määrästä. Laskennallinen kapasiteetti lasketaan kaikista koulutiloista yhdenmukaisin perustein, jolloin eri aikoina rakennettuja rakennuksia voidaan tarkastella yhdenmukaisesti, selittää perusopetuksen linjajohtaja Outi Salo opetusvirastosta.

Salon mukaan oppilasmääräennusteita lasketaan joka vuosi, ja oppilaaksiottoalueita voidaan tarvittaessa muuttaa niin, että nyt tilastoissa näkyvät tulevien vuosien oppilaspaikkojen vajaukset tasoittuvat.

Opetusvirasto torjuu kritiikin

Koko tarkastelualueella opetusviraston tiedottaminen on koettu huonoksi.

Suutarilassa kummastellaan, miksi esitetty yhdistyminen ei ollut vaihtoehtona mukana lokakuussa julkaistuissa esitysluonnoksissa alueen asukkaita kuultaessa eikä siitä kerrottu etukäteen koulujen henkilökunnallekaan, vaan vaihtoehdon olemassaolo kävi ilmi vasta lopullisesta esityksestä.

Tapanilan ala-asteen johtokunnan mukaan opetusvirasto on antanut harhaanjohtavaa tietoa koulun tiloista.

Myös Hiidenkiven koulussa arvostellaan suorasanaisesti opetusviraston toimintaa esityksen valmistelussa.

Hiidenkiven koulun johtokunnan mukaan päätöksenteon pohjaksi saadut väestöennusteet ja muut tiedot ovat olleet puutteellisia.

– Annettu informaatio on ollut sisäisesti ristiriitaista ja perusteluiltaan epäjohdonmukaista. Johtokunnalla ei ole ollut käytettävissä asianmukaisia vaikuttavuusarvioita eri vaihtoehdoista, lausunnossa sanotaan.

Outi Salo torjuu kritiikin.

– En tiedä mitä he ajattelevat vaikuttavuusarviolla. Minulta ei ole sellaista pyydetty.

Salo sanoi taannoin Kuntalehden haastattelussa, että opetusvirasto on ottanut saamastaan kritiikistä tänä vuonna opikseen ja luvannut parantaa asioista tiedottamista.

Nyt saadun reaktion perusteella tämä ei näytä onnistuneen.

– En osaa sanoa mikä on ristiriitaista. Mielestämme nettisivuilla on tuotettu tietoa. Erittäin ikävää, jos ihmiset kokevat näin. Kaikki virkamiehet ovat pyrkineet antamaan sitä tietoa mitä on kysytty.

Esitys koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä jätettiin pöydälle Helsingin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 25.11. Sitä käsitellään seuraavan kerran 16. joulukuuta.

Aiheesta aiemmin:

Professori arvostelee kouluverkkotarkastelun valmistelua

Helsinki saattaa lähettää oppilaita Vantaalle kouluun

Juttua muokattu 25.11. klo 20.00: Lisätty tieto esityksen jäämisestä pöydälle 25.11.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä