Kalliit palvelut maakuntien vastuulle
Maakunnissa katsotaan, että ne voisivat kantaa vastuun erikoissairaanhoidon ja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Laajoja kuntaliitoksia ei tarvita.
– Parempi vaihtoehto on keventää kuntien taakkaa siten, että otetaan kaikkein kalleimmat palvelut suuremman tahon harteille, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen.
Viialaisen mukaan suurkuntien sijaan olisi luotava 150 000 asukkaan maakuntia. Asukkaiden valitsema aluehallitus vastaisi suurta väestöpohjaa vaativista palveluista.
Pohjois-Pohjanmaalla uskotaan, että kunnat pystyvät keskenään järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta voisi vastata kalliimmista palveluista.
– Toivon, että kuntien kuulemisen jälkeen juna pysäytetään ja aletaan rakentaa ratkaisuja maakunta- ja kuntakohtaisesti, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.).
Maakunnat laativat parhaillaan selvitystä siitä, mikä olisi niiden rooli kuntauudistuksessa. Esitys on määrä julkistaa maaliskuussa.
2. Kunnat yhteistyöhön
Kuntaliitto pitää selvänä, että pakkoliitosten sijaan uudistuksessa tulee edetä vapaaehtoisen yhteistyön linjalla. Ensisijainen vaihtoehto on jatkaa Paras-hankkeen pohjalta.
– Palvelut voidaan hoitaa tiiviimmällä yhteistyöllä kuntien kesken; tarpeen mukaan joko isommalla tai pienemmällä kuntajoukolla, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Hän arvostelee sitä, että kunnat joutuvat arvioimaan tilannetta pelkän työryhmähahmotelman pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta rakenneratkaisusta on tulossa tietoa vasta toukokuussa. Sama koskee ammatillista ja lukiokoulutusta.
– Kunnille tulee antaa toinen lausuntokierros syksyllä, kun hallituksen poliittiset linjaukset ovat tiedossa.
3. Rakennettava vanhan päälle
Hallituksen tavoin myös keskusta pitää kuntauudistusta välttämättömänä. Puolue kuitenkin vaatii, että suunnitelmat suurkunnista "upotetaan Atlantin syvänteeseen". Sen mielestä kunnissa on jo toimivia malleja palveluiden järjestämiseen ja uudistuksia pitäisi tehdä niiden pohjalta.
– Kunnilla on oltava mahdollisuus tehdä alueellista tai maakunnallista yhteistyötä etenkin laajaa väestöpohjaa vaativien sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi, jos kunnat niin päättävät, sanoo puheenjohtaja Mari Kiviniemi.
Hänen mukaansa uudistus pitää aloittaa puhtaalta pöydältä, ja myös oppositio ja kunnat on otettava mukaan valmisteluun.
4. Vapaaehtoisia liitoksia
Viiden viime vuoden aikana Suomessa on tehty rutkasti vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Niiden ansiosta kuntien määrä on vähentynyt noin sadalla 336:een. Suuri liitossuma oli 2009, tämän jälkeen tahti on hiipunut.
Kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen arvioiminen on vaikeaa. Kuntaliiton mukaan vaikutuksista saadaan selkoa vasta vuosien päästä.
Myöskään kuntatyöryhmä ei osaa arvioida, millaisia säästöjä liitoksista tulisi.
– Ei voida mekaanisesti laskea, kuinka paljon säästöjä syntyy 10 vuoden kuluttua, kun viisi kuntaa on pistetty yhteen, sanoo projektipäällikkö Arto Koski.
Työryhmän mukaan selvityksen näkökulma on vasta 20–30 vuoden päässä.
Keskusta on arvostellut kuntauudistusta siitä, ettei se perustu minkäänlaisiin tutkimuksiin.
(KL / STT / Piritta Rautavuori, Timo Sipilä)
