Joensuussa laaditaan parhaillaan ensi vuoden talousarviota.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen esittää kaupunginhallitukselle yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Ne koskisivat koko henkilöstöä, noin 2 900:ta työntekijää.

Yt-neuvotteluilla on tarkoitus saada pysyviä ja tarvittaessa myös kertaluontoisia säästöjä. Menoja tulee alentaa vuoden 2020 osalta neljä miljoonaa euroa ja vuonna 2021 lisäksi kaksi miljoonaa.

Joensuun kaupungin tämän vuoden talousarvio on miljoona euroa alijäämäinen. Talousennusteen ja vireillä olevan talousarviomuutoksen mukaan tilinpäätösennuste on kuitenkin merkittävästi synkempi. Vuoden 2019 alijäämäksi on arvioitu 9–10 miljoonaa euroa.

Verotuloja kertyy kuluvalle vuodelle huomattavasti arvioitua vähemmän. Lisäksi tilikauden ennustetta heikentää käyttötalousmenojen kasvu. Verotulot ja valtionosuudet eivät riitä tasapainottamaan kaupungin taloutta.

– Tavoitteena on, että sekä Joensuun kaupungin että Siun soten menojen kasvu pysähtyy. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös kaupungin investointien priorisointia ja aikataulujen tarkentamista. Investoinnit ovat olleet viime vuosina korkeat ja kaupunki on velkaantunut voimakkaasti, sanoo kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri kaupungin tiedotteessa.

Säästöjä etsitään muun muassa tarkoituksenmukaisella työnjaolla, hyödyntämällä eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta sekä järjestelemällä tehtäviä uudelleen. Tavoitteen saavuttamiseksi jouduttaneen henkilöstöä osa-aikaistamaan, irtisanomaan ja myöntämään vapaaehtoisia virka- ja työvapaita.

Henkilöstömenoja pyritään vähentämään siten, ettei vaaranneta asiakasturvallisuutta ja lakisääteisten palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön jaksamiseen.

 

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Armoton mittari paljastaa kuntien erot.Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, miten monta ei-työllistä on sataa työntekijää kohden. Mitä pienempi luku, sitä parempi se on kunnan kannalta. Vertailun on laatinut aluetutkija Timo Aro Tilastokeskuksen aineistosta. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017. Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen muuttuja kestävyysvajetta tarkasteltaessa. Koko Suomen taloudellinen huoltosuhde on 137. Paras on Sipoo 108. Heikoin RAUTAVAARA, missä sataa avoimen sektorin työpaikkaa kohti on 242 ei-työllistä. Ei-työllisiä ovat työttömät työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat, kuten lapset, opiskelijat ja eläkeläiset. Mitkä ovat lääkkeet POHJOIS-Karjalan kuntien taloudellisen huoltosuhteen parantamiseen? Kuntaliitoksetko?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*