Kuva: Seppo Haavisto
Koulujen digiloikka tehtiin käytännössä päivässä.

Putoaako osa oppilaista etäkoulun kyydistä? Uhkaako heitä nopea eriarvoistuminen – ja tavoitetaanko edes kaikki oppilaat?

Kysymyksiä ovat esittäneet paitsi kasvatusalan ammattilaiset, myös lasten vanhemmat. Tilanteeseen on kiinnittänyt huomiota myös Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Pekkarinen blogissaan.

Hän huomauttaa muun muassa, että kouluympäristössä opitaan taitoja, jotka eivät suoraan kuulu opetusohjelmaan. Etäopetus voi vähentää opetukseen käytettyä aikaa tai heikentää työmarkkinoilla tärkeitä taitoja.

Hän pitää todennäköisenä, että perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa etäopetuksessa.

Lappeenrannan opetustoimenjohtaja Mari Routti kertoo, että eriarvoistumisen ja oppimisen vaikeuden kysymykset nousivat esille heti samalla, kun opetus vaihtui etänä toteutettavaksi.

– Teimme kouluissamme jo alussa selvityksen, tavoitetaanko etäopetuksella ylipäätään kaikki oppilaat. Jokaisen koulun rehtori ilmoitti, että kaikki oppilaat on saatu kiinni. Tosin heistä osan kanssa oli ollut haasteita.

Kouluissa oli tyypillisesti alle kymmenen lasta tai perhettä, joita oli vaikea tavoittaa. Jos opettaja ei saanut oppilasta kiinni, yhteydenottoa yritti seuraavaksi rehtori. Jos hänkään ei onnistunut, tehtävä siirtyi oppilashuollolle.

Koulunkäyntiavustajia ei lomautettu

Lappeenrannassa on tehty viikoittainen seurantajärjestelmä, jossa on mukana vaikeasti tavoitettavien oppilaiden määrän lisäksi lastensuojeluilmoitusten määrät kouluittain. Tietoja kerää myös aluehallintovirasto.

– Seurantajärjestelmän avulla varmistamme, että kaikki osallistuvat opetukseen.

Sairauspoissaolot ja lähiopetuksen poissaolot merkitään yhteiseen Wilma-järjestelmään. Wilma on toisin sanoen lisänä poissaolojen seurannassa.

Lappeenranta ei ole lomauttanut koulunkäyntiavustajia, vaan heitä käytetään opetuksen tukemisessa.

– Meille oli yllätys, että iso osa myös kehitysvammaisten oppilaiden huoltajista päätyi etäopetukseen. Myös heidän ohjaajistaan jäi reservi, jota voimme nyt käyttää tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhemmilta paljon viestejä

– Oma näkemykseni on, että tilanne on hallinnassa, vaikka haasteita on ja osa oppilaista tarvitsee paljon tukea, Routti sanoo.

Hän huomauttaa, että etäopetukseen siirryttiin hyvin vauhdikkaasti. Routti oli ajatellut, että siirtymä olisi portaittaista ja esimerkiksi alkaisi ylemmistä luokka-asteista.

Hän sai alussa lukuisia soittoja ja sähköposteja vanhemmilta, jotka olivat pohtineet tilanteessa selviämistä.

– Saimme melko nopeasti tehtyä etäopetuksen rakenteen sekä linjattua työaika. Noudatamme oppilaiden työjärjestyksen tuntimäärää. Olemme linjanneet kellonajat, milloin opettaja etäohjaa ja milloin hän on tavoitettavissa. Hyvät raamit syntyivät näiden avulla.

Tästä huolimatta Routti kertoo pitävänsä aiheellisena huolta oppilaiden eriarvoistumisesta. Osa oppilaista suoriutuu koulupäivistä erinomaisesti ja osasta on löytynyt digiharjoituksissa myös uusia vahvuuksia.

Mutta sitten on joukko niitä, joiden tuen tarve on suuri.

Routti kiittää Opetushallituksen viime viikolla julkaisemia ohjeita. Yksi tapa tukea oppilasta riskitilanteessa on tukiopetuksen lisäksi tarjota osa-aikaista erityisopetusta.

Huojentavaa on myös se, että kaikkien muiden paitsi keväällä koulunsa päättävien oppiin mahdollisesti jääneitä aukkoja voidaan paikata syksyllä.

– Pääsiäinen tuli tarpeeseen. Opettajat ovat tehneet valtavan hienoa työtä ja taukonsa ansainneet, Routti sanoo.

Hallinnollisista menettelyistä voidaan poiketa

Petri Vanhanen, Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen lakimies, sanoo etäopetuksen herättävän huolta vanhemmissa. Yhteydenottoja tulee niiltäkin vanhemmilta, jotka ovat auttamassa jälkikasvuaan koulunkäynnissä.

Osa lapsista pärjää koulussa, jossa on selvä lukujärjestys ja hyvä porukka, jota seurata. Jos etäopetusta ei suunnitella selkeästi, etäopetus voi näyttäytyä mahdollisuutena omaan vapauteen ja koulun laiminlyöntiin.

– Opettajat ovat erilaisia, samoin koulut ja ohjeistukset. Samankin koulun sisällä voi olla erilaisia käytäntöjä.

Vanhanen huomauttaa, että poikkeuksellisena aikana on mahdollista tehdä päätöksiä, joissa tingitään hallinnollisista menettelyistä ja esimerkiksi tarjota joustavasti erilaisia opetuksen tukemisen keinoja.

– Jotkut kunnat ovat menneet lomauttamaan koulunkäyntiavustajia, kun ainakin omasta mielestäni juuri nyt heitä tarvittaisiin.

Mistään opetuksen tai koulujen katastrofista ei ole kyse – vaikka etäopetus piti saada toimimaan äkkiä. Jossakin se alkoi rullata nopeasti, kun jossakin toisaalla siihen menee hieman pidempään. Suomalaiset opettajat kuitenkin hallitsevat työnsä.

– Heillä on ammattitaitoa, moraalia ja etiikkaa vaikka muille jakaa, Vanhanen sanoo.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*