Kuva Pixabay
Kuntaliitto muistuttaa, että koronakriisi on kesken eikä sen loppulaskua tiedetä.

Kunnista tulee hyviä uutisia: tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä, mitä ovat ainakin osittain selittäneet valtiolta tulleet koronatuet. Verojen korotuksia ei yleisesti ottaen ole tarvittu eikä palveluja ole lakkautettu.

Hyvillä uutisilla on kääntöpuolensa. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että hyvät uutiset voivat vaikuttaa siihen, kuinka kuukauden päästä pidettävässä hallituksen kehysriihessä käsitellään kuntataloutta.

– Koko julkinen talous on heikentynyt vahvasti, erityisesti valtion talous. Kehysriihessä varmasti mietitään erilaisia tasapainottamiskeinoja. Pelkona on, että katseet suunnataan punakynän kanssa kuntasektorille.

Hänen mielestään tilanne on vaikea, sillä on selvää, että koronan rajoitustoimet ja vaikutukset jatkuvat tänä vuonna radikaalisti.

– En usko, että tulemme näkemään sellaista positiivista kasvua, jota vielä tässä vaiheessa ennakoidaan. On hyvin iso riski, että nyt niistetään, kun viime vuonna vähän lipsahti.

Tälle vuodelle valtiolta ei ole tulossa lisätukea kuntatalouteen. Koronarokottamiseen ja -jäljittämiseen tulevia tukia vasta mietitään ja ne kohdennetaan joka tapauksessa hyvin tarkkaan.

– Valtionosuuslisäykset, joita tälle vuodelle pienesti etukäteen painotettiin, huomattiin jälkikäteen liittyvän kiky-leikkausten kompensointiin.

Punakallion mielestä valtiontoimet heiluttelevat kuntataloutta äärimmäisyydestä toiseen.

Terveisiä kehysriiheen

Kuntaliitto on koonnut omat terveisensä vajaan kuukauden kuluttua pidettävään kaksipäiväiseen hallituksen kehysriiheen.

Se huomauttaa, että valtion kuntapolitiikan vakaus ja ennakoitavuus sekä sitoumuksista kiinni pitäminen ovat epävarmuuden keskellä erityisen tärkeitä.

– Uusien valtuustojen on pystyttävä osaltaan linjaamaan kunnissaan kestävän tulevaisuuden edellyttämiä toimenpiteitä, liitto linjaa.

Koronakriisi on kesken eikä sen loppulaskua tiedetä. Kuntien meno- ja investointitarpeet ovat kovassa kasvussa väestön ikääntymisen ja korjausvelan vuoksi. Lisäksi tulevina vuosina on hoidettava koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Tulevissa elpymisohjelmissa on sovitettava nykyistä vahvemmin yhteen myös kuntien omat investoinnit ja toimien alueellinen ulottuvuus.

– Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ratkota kertaluonteisilla koronatuilla. On tärkeää, että uuden valtuustokauden alkaessa tämä tosiasia pidetään mielessä.

Kuntaliitto ehdottaakin muun muassa, että välittömät koronasta aiheutuvat, muun muassa testauksiin ja rokottamiseen liittyvät, kustannukset tulee korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille.

Täsmätukea tarvitaan myös joukkoliikenteen järjestämiseen.

Kuntaliiton listalla on myös esimerkiksi toive siitä, että hallitus tekisi selkeän päätöksen työntekijöiden ja työnantajien TE-palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulle.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*