Kuntaliitto esittää kevennettävän 92 normia – Mahdollistaisi kunnille yli 200 miljoonaa euron säästöt
Kaupunkien ja kuntien budjeteista sivistys- ja hyvinvointitoimialan kustannukset kattavat lähes 70 prosenttia. (Kuva: Lauri Rotko)
Kuntaliitto esittää kaupunkien ja kuntien toimintaa sääntelevien normien keventämisestä 92 normin osalta. Näiden purkamisella olisi mahdollista saada kunnille aikaan yli 200 miljoonan euron säästöt.
Näitä normeja keventämällä kunnille haetaan väljyyttä palvelujen tuottamiseen sekä taloudellisia säästöjä, mutta myös helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Torstaina 13. kesäkuuta julkaistut norminkevennysehdotukset on kooste valtiovarainministeriön alkuvuodesta ja viime vuoden lopussa keräämistä ehdotuksista normien keventämiseksi ja erilaisiksi lakikokeiluiksi. Keruun tuloksena oli yhteensä 468 normien kevennysideaa ja 57 kokeiluideaa eri sektorilainsäädännön keventämiseksi.
Maan hallitus on luvannut tällä hallituskaudella keventää kuntien ja kaupunkien toimintaa jäykistäviä normeja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille ja kaupungeille. Normi on laki, asetus tai sääntö, joka pitää toteuttaa. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon kuluu aikaa ja rahaa.
Eniten säästöjä sivistyspuolelta
Kaupunkien ja kuntien budjeteista sivistys- ja hyvinvointitoimialan kustannukset kattavat lähes 70 prosenttia. Tästä syystä kustannusvaikutuksilta merkittävin normien keventämispotentiaali löytyy sivistyspalveluista.
– Arvioimme pelkästään sivistyspalvelujen osalta esitettyjen norminkevennysten säästöpotentiaaliksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, palvelujen laadun kuitenkaan kärsimättä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa Kuntaliiton tiedotteessa.
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalta ehdotetaan purettavaksi yhteensä 32 normia.
Näistä 11 koskee varhaiskasvatusta, 3 esiopetusta, 5 perusopetusta, 6 toisen asteen koulutusta ja 7 muuta sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialaan liittyviä tehtäviä.
Esimerkiksi varhaiskasvatukseen Kuntaliitto esittää henkilöstömitoituksiin enemmän paikallista päätäntävaltaa ja, että mitoituksen poikkeamissäädöstä tulisi muuttaa sallivampaan muotoon.
Perusopetuksessa ja lukiossa esitetään luovuttavan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ja siirryttävän kaikille yhteiseen oppiaineeseen.
Esityksen mukaan perusopetuksessa voitaisiin edistää opetushenkilöstön saatavuutta, jos erityisopettajan ja erityisluokanopettajan erillisten kelpoisuuksien sijaan olisi yksi kelpoisuus perusopetuksen erityisopetukselle. Kelpoisuusvaatimusten keventäminen on esityksenä monen muunkin ammattiryhmän kohdalla.
Kaikki 92 ehdotusta löytyvät Kuntaliiton julkaisusta Vähemmän byrokratiaa, paikallisesti paremmin toimivia palveluja.
Tekniseltä puolelta toiseksi eniten säästöjä
Yhdyskunta- ja ympäristötoimialaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali on 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien bruttomenoista noin neljännes on yhdyskunta ja ympäristö -toimialan menoja. Normeja ehdotetaan purettavaksi 34.
Maankäytössä ja rakentamisessa ehdotettuja norminpurkukohteita on 17. Jätehuoltoon esitetään kolmea kevennystä, kuten myös liikenteeseen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveystoimialoilla kevennyksiä on 7 ja vesihuollossa kaksi ja muissa kaksi.
Hallintoon, päätöksentekoon, tietohallintoon ja tietosuojaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali on 35–55 miljoonaa euroa vuodessa. Normeja ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 24.
Elinvoima, elinkeinot ja talous -toimialaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali on 20 miljoonaa euroa vuodessa. Normeja ehdotetaan purettavaksi vain kaksi. Kuntien tehtävät työllisyys- ja elinvoimapalveluissa laajenevat vuoden 2025 alusta lähtien.
Osa ehdotuksista voitaisiin toteuttaa suoraan lainsäädännön keventämisellä, joustavoittamisella tai purkamisella. Joitakin ehdotuksia voidaan testata lakikokeilujen kautta.
Aiheesta aiemmin:
