Lakiklinikka: Ennallistamisasetus koskisi myös kaupunkivihreää
Kuva: Kari Långsjö
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen luonnon ennallistamisasetukseksi. Asetus olisi suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä. Asetuksen keskeisenä tavoitteena olisi luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuva, pitkäaikainen ja kestävä elpyminen unionin maa- ja merialueilla ennallistamalla ekosysteemejä.
Asetukseen sisältyisi luontotyyppejä koskevien ennallistamisvelvoitteiden ohella nimenomaisesti kaupunkivihreää koskeva artikla 6, joka on julkisessa keskustelussa jäänyt vähemmälle huomiolle. Artiklan kaupunkivihreää koskevat velvoitteet koskisivat Suomessa yli 60 kuntaa.
Artiklassa 6 säädettäisiin kaupunkien ekosysteemien ennallistamisesta.
Artikla edellyttäisi EU:n jäsen-valtioiden varmistavan, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että puiden latvuspeittävyys on vähintään 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi tulisi saavuttaa nettolisäys kaupunkien viheralueissa, jotka integroidaan nykyisiin ja uusiin rakennuksiin ja infrastruktuurihankkeisiin, myös perusparannusten ja uudistamisen avulla.
* * *
Suomessahallinnollisesta rakenteesta seuraisi, että artiklan velvoitteet kattaisivat laajoja alueita. Velvoitteiden alueellisen soveltamisalan tarkoituksenmukaisuus Suomen oloissa sääntelyn tavoitteet huomioon ottaen on herättänyt keskustelua.
Ei myöskään ole täysin selvää, mitä tarkalleen ottaen määritelmät ”kaupungin viheralue” ja ”latvuspeittävyys” tarkoittaisivat konkreettisessa ympäristössämme. Komission asetusehdotuksen mukaan nämä määriteltäisiin Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella. Asian voinee ymmärtää niin, että velvoite olisi sidottu satelliittikuviin perustuvaan aineistoon ja niistä tehtävän analyysin tarkkuuteen. Asiaa voidaan yksinkertaistaen havainnollistaa seuraavasti: Jos puu näkyy aineistossa, sitä ei saisi noin vain kaataa. Jos puu ei näy aineistossa, puun kaataminen olisi ehkä mahdollista. Toisaalta kysymys on myös siitä, miten paljon vihreää on tosiasiassa lisättävä tai kompensoitava, jotta sitä olisi riittävästi näkymään maakartoituspalvelun aineistoissa. Entä mitä tapahtuu, jos satelliittikuviin perustuvat aineistot muuttuvat teknisen kehityksen myötä aiempaa tarkemmiksi – muuttuisivatko samalla myös artiklan 6 velvoitteet?
* * *
Joka tapauksessa näyttää selvältä, että luontokadon välttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävää lainsäädäntöä tultaneen lähivuosina valmistelemaan ja saattamaan voimaan niin EU-tasolla kuin Suomessakin. Luonnon monimuotoisuutta koskeva lainsäädäntö tulee tarkoittamaan erittäin merkittävää muutosta myös kuntien toimintaan ja toimintaympäristöön.
Minna Mättö, lakimies, Kuntaliitto
Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 11/2022
