Lakiklinikka: Hankintalain mukaisen rikosrekisteriotteen käsittely hankintayksikössä
Uusi hankintalaki (1397/2016) tuli voimaan 1.1.2017. Sen myötä EU-kynnysarvon ylittävissä hankintakokonaisuuksissa – tavaroissa, palveluissa ja rakennusurakoissa – hankintayksikön on pyydettävä voittaneelta tarjoajalta rikosrekisteriote, jolla tämä osoittaa, etteivät hankintalain 80 §:n mukaiset pakolliset poissulkemisvaatimukset täyty.
Rikosrekisteriote on hankintalain 88 §:n mukaan tarkistettava voittaneelta tarjoajalta sekä sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäseniltä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttäviltä henkilöiltä. Henkilöpiiriin kuulunevat esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen tarjoajan toimitusjohtajat, hallituksen puheenjohtajat ja yhteisön nimenkirjoittajat. Käytännössä tarjoaja määrittää selvitettävän henkilöpiirin laajuuden ja pyytää otteet. Hankintayksikkö voi lähtökohtaisesti luottaa sille esitettyyn selvitykseen relevantista henkilöpiiristä.
Rekisteriotteet sisältävät arkaluonteista ja salassapidettävää tietoa, joten niitä ei saa tallentaa. Hankintayksikön onkin hävitettävä tai palautettava otteet tarkastamisen jälkeen. Yksikkö voi tehdä hankintapäätökseen tai -pöytäkirjaan merkinnän otteen tarkastamisesta. Oman oikeussuojansa vuoksi se voi tehdä itselleen taustamuistion, johon merkitään, keneltä ja missä asemassa olevilta henkilöiltä otteet on tarkastettu. Muistio on luonnollisesti salassapitovelvollisuuden piirissä eikä sen sisältöä saa ilmaista ulkopuolisille.
Laki ei velvoita hankintayksikköä tarkastamaan rikosrekisteriotteita kansallisissa hankinnoissa tai sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankinnassa taikka käyttöoikeussopimuksissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa yhteistyössä eri tahojen kanssa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta hankintalain mukaisten rikosrekisteriotteiden käsittelystä.
Katariina Huikko
johtava lakimies, Kuntaliiton Julkisten hankintojen neuvontayksikkö
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6/2017
Aiemmat Lakiklinikka-artikkelit
