Lakiklinikka: Hurlumhei lainvalmistelussa
Kuva: Kari Långsjö
Kuntiin ja Kuntaliittoon on kesän alusta lähtien tullut tasaiseen tahtiin lausunto- ja kommenttipyyntöjä uusista kuntia koskettavista lainsäädäntöhankkeista. Ministeriöiden lainvalmistelijat ja Kuntaliiton asiantuntijat ovat tehneet ja tekevät parhaillaan pitkiä päiviä, jotta kunnat saisivat parhaat mahdolliset säädösmuotoilut toimintansa tueksi.
Ympäristöterveydenhuollossa on tehty muutoksia mm. terveydensuojelulakiin. Ehdotettu valvonnan vuosittainen perusmaksu sai kannatusta kunnissa. Valvonnan maksullisuuden laajentamisella voidaan parantaa kuntien terveydensuojeluvalvonnan kustannusvastaavuutta. Lakimuutokset ovat olleet jo eduskunnan kuulemisessa, ja nyt odotellaan lopputulosta. Jo aikaisemmin tartuntatautilain muutokset, koskien ympäristöterveydenhuollon tarkastajien käyttöä koronavalvonnassa, oli tehty väliaikaisina ja kiireellä, mutta talkoisiin on kunnissa tietysti valvonnankin osalta mielellään osallistuttu.
Uusi luonnonsuojelulaki oli lausunnoilla loppukesästä. Ehdotuksen mukaan kunnan rooli luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelussa säilyisi. Uutena ehdotukseen tulisi esimerkiksi kuntien muiden lakien mukaisille lupaviranomaisille velvoite ottaa huomioon uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymät sekä varsin moniulotteisten kompensaatioimenpiteiden käytännön järjestäminen. Molemmat ehdotukset edellyttävät kunnissa uuden oppimista ja uusien menettelytapojen käyttöönottoa.
Lähes samanaikaisesti oli lausuntokierrokselta lunastuslain muutosehdotukset. Kuntien maapolitiikkaa heikentävä ehdotus toisi kiinteän prosenttikorotuksen markkina-arvoa koskevan täyden korvauksen päälle. Korotus käytännössä kertaantuisi aina uusia kauppoja ja lunastuksia tehtäessä. Kunnissa toivotaan laajasti, että tämä huono ehdotus korotuksesta raukeaisi.
Uusi ilmastolaki oli myös lausunnolla loppukesästä. Kuntien viranomaisille ehdotetaan lain tavoitteiden edistämistehtävää, ja myöhemmin valtion budjettineuvotteluissa nousi mahdollisuus velvoittaa kunnat tekemään ilmastosuunnitelmia. Lisätehtävät tulisi tietysti valtion rahoittaa ns. rahoitusperiaatteen mukaisesti.
* * *
Parhaillaan on käynnissä massiivisen kaavoitus- ja rakentamislain lausuntokierros. Kyseessä on tulevaisuuden kuntien yksi tärkeimmistä säädöskokonaisuuksista. Lakiehdotus herättää kunnissa ja Kuntaliitossa voimakkaita reaktioita. Eikä syyttä. Kuntaliitto ei ole vakuuttunut siitä, että uudistuksessa olisi onnistuttu nykyistä paremmin yhteensovittamaan maankäytön, rakentamisen ja kaavoituksen kokonaisuus.
Kaivoslain lausuntokierrosta odotellaan. Sanna Marinin hallituksen ohjelmanmukaan tavoite paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen voitaisiin saavuttaa mm. säätämällä kunnille oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta kunnan alueella mahdollista. Kaivokset herättävät paljon keskustelua kunnissa, ja kunnat ovat valmiita toimimaan tässä vuorovaikutusareenana.
Lisäksi on vireillä paljon muutoksia liittyen jätteisiin, ympäristövahinkojen jälkitorjuntaan, ympäristöpuolen vakuuksiin ja vastuisiin sekä lukemattomia projekteja koskien eri hallinnonalan tietojärjestelmiä.
* * *
Ympäristö on kokonaisuus ja maankäyttöä sekä ympäristöä koskeva sääntely osiensa summa. Yksittäisen lainvalmistelun osaoptimointi ei toimi täytäntöönpanotasolla. Kunnat toimeenpanevat lakien kokonaisuutta. Säädöksillä on aina yhteisvaikutuksia, ja on tärkeää havaita millaisen kokonaisuuden nämä muodostavat. Enimmäkseen onnistumisia, joitakin pettymyksiä. Tuhansia esitystekstisivuja, satoja pykäliä, neuvotteluja, viestintää, kuntien kantojen keräämistä. Paljon työtä. Tätä kaikkea on ollut tämä aika Kuntaliiton maankäytön ja ympäristön asiantuntijoilla.
Marko Nurmikolu, johtava lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 11/2021.
