Lakiklinikka: Kenellä on valta tulkita perustuslakia?
Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän asiakkaan valinnanvapausmallin tultua torpatuksi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on julkisuudessa käyty kesän aikana vilkasta keskustelua lakien perustuslain mukaisuuden arvioinnin toimivuudesta.
Perustuslain mukaan kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi, onko eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukainen lakiehdotus sopusoinnussa perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Lakia soveltavat tuomioistuimet ja viranomaiset eivät siten voi tulkita annettuja lakeja perustuslain vastaisiksi. Jos kuitenkin tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Jos asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
* * *
Eduskunta ei voi säätää lakia, joka ei perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan täytä perustuslain vaatimuksia. Muista valiokunnista poiketen perustuslakivaliokunnan näkökulma on korostetun oikeudellinen, ja valiokunta kuuleekin laajasti perustuslakiin perehtyneitä asiantuntijoita. Mediassa heitä on alettu kutsua oikeusoppineiksi, joko lainausmerkeissä tai ilman. Kaikki hallituksen esittämän valinnanvapausmallin kannattajat eivät ole voineet sulattaa perustuslakivaliokunnan tulkintoja asiassa. Heidän mielestään lakien perustuslain mukaisuuden arvioinnissa politiikalle pitäisi antaa enemmän liikkumatilaa – tai ainakin tässä tapauksessa olisi pitänyt.
Siispä on alettu haikailla nykyjärjestelmälle vaihtoehtoisia malleja. Jotkut kaipaavat Suomeen lakien perustuslainmukaisuutta lain säätämisen jälkeen arvioivaa perustuslakituomioistuinta tai korkeimmille oikeuksille toimivaltaa tähän arviointiin. Näissä malleissa oikeudellisten näkökohtien painoarvo tuskin ainakaan vähenisi. Perustuslakivaliokunnan toiminnan ”politisoiminen” puolestaan nakertaisi perustuslain arvovaltaa lainsäätäjän toiminnalle rajat asettavana auktoriteettina ja siten myös oikeusvaltioperiaatetta.
* * *
Perustuslakivaliokunnan toiminta valinnanvapauslain arvioinnissa ansaitsee hatunnoston. Se kykeni kovissa poliittisissa paineissa yksimieliseen itsenäiseen asiantuntija-arvioon, mikä vahvistaa luottamusta nykyiseen järjestelmään. Lisäksi valiokunnan lausunto kauttaaltaan sisältää hienoa valtiosääntöoikeudellista argumentaatiota.
Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Kuntaliitto
Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 10/2017
