Lakiklinikka: Konserniyhteisöjen hallintoelimiin kuuluvien esteellisyyssääntely tiukentuu

Luottamushenkilön ja virkamiehen esteellisyysperusteista yksi on yhteisöjäävi. Henkilö on hallintolain 28 §:n mukaan esteellinen mm., mikäli hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Henkilö on esteellinen osallistumaan yhteisöä koskevan asian käsittelyyn myös, jos hänen puolisonsa, lapsensa, lapsenlapsensa, sisaruksensa, vanhempansa tai isovanhempansa on tällaisessa asemassa kyseisessä yhteisössä. Tyypillisiä asioita, joissa esteellisyys voi syntyä, ovat avustusten, lainojen ja takausten myöntäminen yhteisölle sekä erilaiset sopimusasiat.

Vuoden 1995 kuntalain 52.4 §:ssä säädetään poikkeuksesta yhteisöjääviin. Yhteisöjääviä ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka hän osallistuisi kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän, kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön hallintoon. Esteellisyys kuitenkin syntyy, mikäli näiden yhteisöjen edut ovat ristiriidassa kunnan edun kanssa tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Ristiriitaa voi syntyä mm. sopimusasioissa.

Vuoden 2015 kuntalaissa poikkeuksen soveltamisala supistui: säännöksestä poistettiin maininta kuntakonserniin kuuluvasta yhteisöstä ja säätiöstä. Konserniyhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä tai johdossa toimivat henkilöt ovat jatkossa esteellisiä aina, kun kunnassa käsitellään näiden yhteisöjen asioita riippumatta siitä, onko yhteisöllä ja kunnalla eturistiriitoja vai ei. Muutoin uuden kuntalain 97 §:ssä säädetään esteellisyydestä samoin kuin vuoden 1995 kuntalaissa. Kuntalain 97 § ja samalla konserniyhteisöjä ja säätiöitä koskeva muutos yhteisöjäävin soveltamiseen tuli voimaan 1.6.2017. 

Tarja Krakau

Lakimies, Kuntaliitto

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2016

Aiemmat Lakiklinikka-artikkelit