Lakiklinikka: Kunnat ratkovat globaaleja ongelmia
Kuva: Kari Långsjö
Vihreä siirtymä edellyttää kunnilta ketteryyttä ja toimivia hallintomenettelyjä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma muokkaa yhteiskuntaamme ja kuntakenttää kestävämpään suuntaan. Ohjelma sisältää kymmenittäin eri toimenpiteitä, joista yksi merkittävin on laaja Fit For 55 -valmiuspaketti. Tähän loppumetreillä olevaan lainsäädäntöpakettiin kuuluvat muun muassa energiatehokkuusdirektiivin (EED), rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED) muutokset.
Uusiutuvan lainsäädännön tarkoituksena on, että EU:n alueella pystytään aiempaa paremmin torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentämään EU-alueen riippuvuutta energian ja raaka-aineiden tuonnista. Yhtenä edellytyksenä vihreälle siirtymälle on uusiutuvan ja päästöttömän energian teknologioiden tarvitsemien raaka-aineiden turvattu saatavuus. Tätä tavoitetta edistetään kriittisiä raaka-aineita koskevalla EU:n komission maaliskuussa julkaisemalla lakialoitteella.
Energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta on puhuttu jo pitkään. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat kestoaiheita niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin. Suomessa myös muut energiamuodot ovat nousseet viime aikoina laajempaan julkiseen keskusteluun. Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita muun muassa vetyratkaisut ja pienydinvoima. Päästöttömiä ratkaisuja etsittäessä myös kansallinen lainsäädäntö tarvitsee tarkistamista. Ydinenergialainsäädännön kehittäminen on käynnistetty työ- ja elinkeinoministeriössä jo viime vaalikaudella.
* * *
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnilla onkin nyt suuri rooli vihreän siirtymän toteuttajina. Kunnissa ratkotaan paikallisesti globaaleja haasteita. Energiahankkeet tarvitsevat kunnan viranomaisten lupia (muun muassa rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys). Energian siirtämiseen tarvitaan linjoja ja laitoksille sopivia sijoituspaikkoja. Kansallisesti menettelyjä halutaan sujuvoittaa entisestään.
Myös EU-sääntelystä on tulossa runsaasti vaatimuksia, jotka koskettavat kunnan viranomaisten vastuulla olevia lupaprosesseja. Yhä useammassa EU:n ympäristölakialoitteessa on vaatimukset muun muassa yhden luukun menettelystä, sähköisestä asioinnista, hankkeen kiireellisestä käsittelystä ja lupamenettelyjen kestosta. Suomessa toimintamallit ja lainsäädäntö ovat näiden kysymysten osalta osin jo kunnossa. Määräajoista ei kansallisesti ole juuri säädetty, mutta tämä onkin tarpeetonta, sillä hallintolaki edellyttää asioiden viivytyksetöntä käsittelyä.
* * *
Vihreän siirtymän edellyttämiin muutoksiin on selkeitä reunaehtoja. Vaatimukset liittyvät lainsäädännön ja viranomaistoiminnan laatuun. Tällaisia reunaehtoja ovat muun muassa perustuslailliset ja oikeusvaltioon liittyvät vaatimukset sääntelyratkaisuille, ympäristönsuojelun korkea taso sekä EU-sääntelyn täytäntöönpanon liittyvät edellytykset.
Kuntien osallisuus hankkeissa ja täten saavutettava paikallistason hyväksyttävyys on keskeistä prosesseissa, joilla on kansallinen, EU:n ja globaali tausta. Energiamurros tulee sovittaa yhteen osallistumis- ja ympäristövaatimusten kanssa. Lupamenettelyiden ja ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamista ei voida tehdä osallistumisoikeuksia kaventamalla eikä ympäristövaatimuksista tinkimällä.
Kuntien rooli näiden hankkeiden lupamenettelyjen laadun sekä vauhdittamisen ja sujuvoittamisen osalta onkin merkittävä. Sujuvat ja ennakoitavat lupamenettelyt ovat kilpailukykytekijä niin globaalisti kuin EU:n sisälläkin. Menettelyjen kokonaiskestoon vaikuttaa myös muutoksenhaun kesto. Hallintotuomioistuinten resursseista ympäristöasioissa tulisi huolehtia, jotta muutoksenhakuaikoja saataisiin lyhennettyä nykyisestä.
Minna Mättö, lakimies, Kuntaliitto
Marko Nurmenkolu, johtava lakimies, Kuntaliitto
Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 5/2023.
