Lakiklinikka: Miksi kunnan päätökset pitää julkaista yleisessä tietoverkossa?
Uuden kuntalain viimeisetkin pykälät tulivat voimaan 1.6.2017. Niiden joukossa myös 140 §, joka koskee päätösten antamista tiedoksi kunnan jäsenelle. Sen mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Muutos on suuri verrattuna vanhaan kuntalakiin ja aiempiin käytäntöihin. Päätösten tiedoksianto yleisessä tietoverkossa on aiheuttanut heti paljon kysymyksiä mm. tietosuojan ja henkilötietojen näkökulmasta ja se on aiheuttanut myös muutoksia päätösten valmisteluprosesseihin. Kuntaliitto on käsitellyt asiaa tarkemmin yleiskirjeessään 15/2017.
Mutta miksi tällainen muutos sitten kuntalakiin tehtiin? Lain valmisteluvaiheessa selvitettiin erilaisia digitaalisen maailman mahdollisuuksia kuntahallinnossa. Yhtenä aiheena esiin nousi päätösten antaminen tiedoksi kunnan jäsenille. Asiaa oli katsottava hieman taaksepäin, jotta pykälän merkitys avautuisi: Päätökset on annettu yli satavuotisen paikallishallinnon historiassa tiedoksi aina siellä, missä alueen asukkaiden on katsottu parhaiten ne saavan tiedoksi. Aikanaan paikallishallinnon päätöksiä on luettu usein keskellä kylää olevassa kirkossa jokaviikkoisen palveluksen yhteydessä. Sitten päätösten tiedoksianto siirrettiin usein kirkon lähistöllä olevalle kunnan- tai kaupungintalolle, jossa ihmisten on ajateltu poikkeavan matkalla torille tai muille asioille. Nyt kuntalain tekovaiheessa esitettiin taas sama kysymys: missä ihmiset tällä hetkellä eniten ovat? Mikä olisi tehokkain tapa tiedottaa tehdyistä päätöksistä? Vastaus oli ilmiselvä: Verkossa.
Katariina Huikko, johtava lakimies, Kuntaliitto
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 8/2017
Verkossa tosiaan on yhä suureneva joukko kuntalaisia. Eivät kuitenkaan vielä kaikki. Miten mummot ja papat ja muut periaatteen ihmiset, joilla älylaitteita ei ole kun kaikki tieto vain verkossa? Ennen he saivat tiedon esim kirjaston lukusalin esityslistoista ja pöytäkirjoista tai kunnantoimistosta. Ilmoitustaulukin on ollut tyhjä jo pitkään, vaikka perinteiset ilmoitustaulut lopettava laki tulee voimaan vasta 1.1.2020?Joutuvatko älylaitteittomat nyt marginaaliin. Kunnan aktiivista tiedotusvelvollisuutta tulisi korostaa.