Lakiklinikka: TE-palveluiden siirrossa paljon toimivaltakysymyksiä
Kuva: Kari Långsjö
Vuoden 2025 alusta lähtien kunnat järjestävät TE-palvelut. Uudet työllisyysalueet ovat parhaillaan muodostumassa. Ilmoitukset työllisyysalueista on pitänyt ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) lokakuun loppuun mennessä.
Työllisyysalueita tulee olemaan noin 45. Valtaosa alueista (38) toimii vastuukuntamallilla, mikä tarkoittaa sitä, että vastuukunnassa toimiva kuntien yhteisesti sopima toimielin, kuten lautakunta, vastaa koko työllisyys-alueen TE-palveluiden järjestämisestä. Kuntien yhteinen toimielin on tällöin myös lain tarkoittama työvoimaviranomainen.
Kuntien on ennen vuotta 2025 valmistauduttava työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) voimaantuloon. Tämä on viranomaisen suoranainen velvollisuuskin.
Toimet kunnissa sisältävät esimerkiksi mahdollisen uuden toimielimen perustamisen, mikä tarkoittaa muutosten tekemistä hallintosääntöön. Samassa yhteydessä hallintosääntöön on syytä kirjata määräykset muistakin toimivallan siirroista ja mahdollisista subdelegoinneista eli mahdollisuuksista siirtää päätösvaltaa edelleen toiselle viranomaiselle. On tietenkin mahdollista, että vastuukunnassa on jo jokin olemassa oleva toimielin, esimerkiksi elinvoimalautakunta tai vastaava, joka olisi luonteva paikka työllisyysasioille. Tällöin hallintosääntöön olisi lisättävä sille uudet tehtävät ja delegoinnit viranhaltijoille.
Kuntien on myös valmisteltava mahdolliset kuntalain 54 §:n mukaiset sopimukset viranomaistehtävien hoitamiseksi. Lisäksi henkilöstön siirtoon liittyvät toimet tulevat työllistämään kuntia merkittävästi vuoden 2024 aikana. Myös palveluhankintoja on syytä suunnitella ja kilpailuttaa ennen kuin TE-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnille.
* * *
Kenellä on toimivalta toimia ennen vuotta 2025? Onko yhteisellä toimielimellä toimivaltaa tehdä hankintoja tai muita toimia ennen vuoden 2025 alkua?
Jos kunta muodostaa työllisyysalueen yksin, se voi luonnollisesti tehdä erilaisia täytäntöönpanotoimia, kuten haluaa. Se voi myös alkaa tehdä TE-palveluihin liittyviä hankintoja kunnan yleisen toimivallan puitteissa. Lakisääteisten TE-palvelujen tuottaminen kunnalle voi kuitenkin alkaa vasta järjestämisvastuun siirtymisen jälkeen 1.1.2025.
Kuntien yhteistoiminnassa tilanne on hieman monimutkaisempi. Yhteinen toimielin (esimerkiksi lautakunta, johtokunta tai jaosto) voidaan perustaa vasta, kun työllisyysalue on vahvistettu, mikä tapahtuu TEM:n ilmoituksen mukaan viimeistään ensi vuoden helmikuun mennessä.
Toimielimen perustaminen kuuluu vastuukunnan valtuuston toimialaan. Valtuusto delegoi päätösvaltaansa aina hallintosäännöllä. Toimielin tulee perustamisenkin jälkeen toimivaltaiseksi järjestämislain mukaisiin asioihin vasta vuoden 2025 alusta lähtien. Sille voidaan kuitenkin hallintosääntömuutoksen yhteydessä delegoida toimivaltaa toimia jo aiemmin. Toimivallan käyttämisestä on voitu sopia myös kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksessa, jossa on sovittu yhteisen toimielimen perustamisesta.
* * *
Toimielin voi perustamisensa jälkeen tehdä toimeenpanotoimia, kuten kilpailuttaa työllisyysalueelle hankintoja, edellyttäen, että vastuukunnan valtuusto on toimielimen perustamispäätöksessä tällaisen toimivallan toimielimelle antanut ja työllisyysalueen muut kunnat ovat valtuuttaneet vastuukunnan hoitamaan yhteisen kilpailutuksen.
Toimivaltakysymykset nousevat esille erityisesti tilanteissa, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä tai hallinnollisen päätöksen tekemistä jossain asiassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi hankintapäätösten ja -sopimusten teko sekä esimerkiksi kuntalain 54 §:n mukaisesta sopimuksesta sopiminen ja päättäminen. Päätöksen ja sopimuksen tekijällä tulee olla asianmukainen toimivaltuus tehdä näitä toimia.
On kuitenkin huomattava, että on toki paljon asioita, joita kunnissa voidaan tehdä ilman erityistä valtuutusta. Tämä edellyttää, että kunnassa on jo jokin olemassa oleva toimielin taikka viranhaltija, jonka toimenkuvaan toimien voidaan katsoa kuuluvan. Tällaisia toimia voisivat olla vaikkapa erilaiset suunnittelu- ja valmistelutoimet sekä neuvottelut muiden kuntien kanssa työvoimapalveluiden siirtoon liittyvistä asioista. Kun asiat ovat edenneet päätöksentekoasteelle, on syytä varmistaa, että päätöksentekijällä on asianmukainen päätösvalta.
Tarja Krakau, johtava juristi, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 12/2023 (ilm. 5.12.2023)
